Kokataan tanssien

Käytiin miehen kanssa Clas Ohlsonilla. Satuin näkemään siellä söpöjä pieniä radioita. 

Just sopivia meidän keittiöön. Oli kyllä vaikea valita vaihtoehdoista mieleisensä, mutta tällainen lähti matkaan. Tyttöjen kanssa tulee usein kuunneltua radiota samalla kun tehdään esim. ruokaa. Tanssitaan ja höpötetään yhdessä.

Sitä arjen pientä iloa. 

Aikaisemmin en olekaan julkaissut kuvia meidän koko keittiöstä, joten tässä pieniä palasia.

Öljypulloja lomareissujen tuliaisina. 

Niiden alla minun toinen äitienpäivälahja, jonka esikoinen tehnyt hoidossa. Rakennusaikana yksi minun keittiötoive oli kulmassa liesi ja tuollaiset kaapit. 

Siellä kivasti Mariskoolit esillä.

Keittiönverhoina meillä on taas tällä hetkellä Marimekon unikkokangasta.

 Tykkään tuosta väristä.

Tiskipöydällä koristaa leikkuulauta, jossa samanlaisen pupun kuva kuin meidän pupunen. Isomummu tuonut tytöille reissutuliaisena.

Saint Pauliat Arabian ruukuissa. 

Pitäis saada toisellekin kukalle tuollainen pienempi Arabian ruukku.

Purkit

Olen etsinyt jonkun aikaa sopivia purkkeja eläinten ruokien säilytykseen. 

Jotain mitä mahdollisesti voisi käyttää myöhemmin johonkin muualle. 

Eilen kodin1:sta löysin sopivat.

Näistä esikoinen myös tietää kenen ruokaa purkkisisältää, kun osaa lukea nimet.

Kissan ruokapaikka täytyy olla kodinhoitohuoneen pöydällä, ettei koira syö kissan ruokia. Samalla kissa voi katsella, mitä ulkona näkyy.

Tässä lisäkuvaa myös kodinhoitohuoneenpöydästä. 

Ihanat syreenit kukkii vihdoin täälläkin.

Täytyi hakea muutama oksa kodinhoitohuoneeseen.

Juhannus

Pitkästä aikaa vietin juhannusta muualla kuin kotona!

Olin tyttöjen, vanhempieni, veljen, serkun ja hänen lapsensa kanssa mökkeilemässä. 

Mies oli taas juhannuksen töissä. 

Mökissa, jonka vuokrasimme, ei ollut paljon ns. hienouksia. 

Silti viihdyimme tosi hyvin. 

Sää oli aivan mahtava, joten ulkona olimme oikeastaan koko ajan. 

Grillausta, herkkuja, ulkopelejä, saunomista, uimista, veneilyä, mukavaa yhdessä oloa. Kesän nauttimista!

Leivoin mansikka-mangojuustokakun juhannuksen kunniaksi. 

Herkullista oli!

Löytöjä itsestä ja kirpputorilta

Olen löytänyt itsestäni uusia puolia. Yksi niistä on kirpputoreilla kiertelijän. 

Aikaisemmin olen kyllä käynyt siellä myymässä, 

mutta paljon en ole katsellut itselleni tai lapsille mitään. 

Yhtäkkiä tykkään siitä tunnelmasta. Ehkä voisi sanoa että olen Huomannut sen tunnelman. Vähän pientä jännitystä löytääkö mitään. Viikolla aamupäivästä jotenkin rauhallista. Enimmäkseen saanut viettää siellä ihan omaa aikaa. Yksinään. Rauhassa. 

Kaupassa olen yleensä sellainen shoppailija, että käyn pari kertaa katsomassa ennenkuin päätän ostaa. Kirpputorilla se ei välttämättä onnistukaan. 

Päätös on tehtävä nopeammin tai voi jäädä ilman. Tässä on siis minulla vielä treenattavaa.

Ruotsissa asuessa näimme usein kylttejä "Loppis", mutta kerran kävimme paikan päällä. Mies vasta kuuli, että täältä oulun seudulta joku porukka järjestää usein kirpputorimatkan Luulajaan. Ei olisi ehkä kannattanut minulle kertoa. Siitä muistin nämä "Loppis"kyltit.

 Nyt olen yrittänyt miehelle puhua kahdenkeskisestä viikonloppureissusta entiselle asuinseudulle. Saa nähdä toteutuuko kesän aikana.

Lapsille on tullut ostettua taas enemmän kuin itselle. Meidän eteisen lastenkenkien määrästä voisi päätellä, että täällä asuisi enemmänkin lapsia. 

Kaikki kengät eivät ole edes esillä, ja silti niitä on paljon! 

Niitä tulee ostettua aina vain lisää. 

Kirppikseltä ostettu sandaaleita, lenkkareita ja esikoiselle kumpparit. 

Kuvassa Reebokin kengät mies osti kuopukselle.

Oli aivan käyttämättömän näköiset, mutta neiti ehtinyt käyttää usein ennenkuin otin kuvan.

Tässä pientä kirppissatoa. Tyytyväisin olen omiin converse-kenkiin. 

Sain samanlaiset kengät paljon halvalla kuin tytöille ostettu uutena. 

Uudet sandaalitkin tuli ostettua.

Tytöille vaatteita ostettu. Enimmäkseen kesämekkoja ja hameita olen etsinyt. 

En niitä heti ole kuvannut, joten nyt niitä on mummulassa, pappalassa 

ja jonkun verran kotona pesussa.

Ylempi mekko esikoiselle, alempi kuopukselle. 

Esikoiselle molemmat

Kuopuksen uusi huone

Sitten olisi esittelyssä kuopuksen "uusi" huone.
Pikkuneidille tuntuu kelpaavan pinkkihuone sydämineen. 

Ehkä tähän huoneeseen ei vielä sittenkään tarvitse vaihtaa tapetteja.

Lattialistat vaatisi uudistamista, koska nykyiset on vähän jyrsityt. 

Syyllinen on tässä tekstin alapuolella.

Jospa mies saisi laitettua uudet listat kesälomansa aikana.

Nythän me ollaan tyttöjen kanssa paljon kolmestaan kun miehellä pitkiä työvuoroja.

Tässä ovelta kuvattuna.
Itse en tykkää julisteista, mutta mies on pari julistetta laittanut neidin huoneeseen.
Ärsyttää kun jokaisessa prinsessalehdessä on juliste ja tottakai se pitäisi saada esille.
Pikkuneiti sanoo mulle: "Tämä on minun huone ja minä saan päättää" :)

Edellisessä kuopuksen huoneen bloggauksessa menin kehumaan, kuinka kestäviä muuramen kalusteet ovat. Juu, kyllähän ne kestävät mutta ei tietenkään ihan mitä tahansa. Meidän vilkas pikkuneiti eräänä päivänä väänsi kaapin oven irti!! Välillä tuntuu, että pienemmän takia saisi olla silmät selässäkin. Kaikkea sotkee ja rikkoo. On jopa saanut minun koristekiviäkin rikki! Nyt kaappi saa olla ilman ovea. Uutta siihen ei nyt kannata ostaa.

 Televisio piti olla vain väliaikaisesti neidin huoneessa. Mun vanhemmat olivat kysyneet mieheltä otetaanko niiden vanha tv tytöille, ja tottakai mies oli suostunut. Tytöt kyllä tykkää katsella siitä dvdtä, televisio-ohjelmia siitä ei näekään. Ovat myös oppineet että ilman lupaa sitä ei laiteta päälle. Aika vähän neidit tvtä katselevat. Hyvä niin.

Pikkuneitikin halusi itselle muutaman perhoset. 

Omat perhosen/keijun siivetkin ovat naulakossa esille. Samoin käsilaukut. 

Pehmoleluilla on paikka oven takana. Tärkeimmät tietysti pitää olla sängyllä esillä.

Pupu ja ensimmäinen nukke koristeena kirjahyllyssä. 

Säästöpossu till prinsessan vähän muistuttaa syntymämaasta.

Kakkukestit on usein nukeille, nalleille ja my little ponyille.

Pikkuneidille meidän eläimet on todella tärkeitä, joten sängyn lähellä koirasta kuvat.

Tarkoitus olisi siihen vielä laittaa pupun ja kissan kuva.

Kissa on usein siellä missä minäkin :)

Huoneessa on normaalisti limenvihreä matto. 

Nyt se on pesty ja ajattelin kesän olla ilman mattoja. 

Normaalisti meidän ihana koiruus käy ruokailun jälkeen pyyhkimässä kuonnon just siihen kuopuksen huoneen mattoon. Voitte vaan arvata, kuinka likainen se oli!!

Onko teillä kesälläkin matot lattiassa vai otatteko pois?
Itse ajattelin kuitenkin tyttöjen syntymäpäiville laittaa olohuoneeseen maton.
Tuo se vähän enemmän kodikkuutta ja juhlassa mukava.

Puistoilua

Eilen kävimme tyttöjen kanssa puistoilemassa kaupungissa.

 Saimme mukavaa seuraa etelä-suomesta päin. 

Kuusi vuotta sitten tutustuin Internetin ihmeellisessä

 maailmassa saman ikäiseen naiseen, jolla oli samana päivänä laskettuaika. 

Siitä asti ollaan pidetty yhteyttä. 

Tämän kuuden vuoden aikana olemme nähneet muutamia kertoja.

 Me olemme käyneet heillä, he ovat käyneet täällä 

Olemme sopineet samaan kaupunkiin kesälomareissun, jossa olemme nähneet. 

Se on ihmeellistä, kuinka Internetistäkin löytää ystävän.

 Ihmisen, jonka kanssa kemiat todellakin toimii. 

Alkuun meitä yhdisti samanaikainen raskaus, 

mutta pian huomasimme että on paljon muitakin asioita. 

Harmittaa, kun välimatkaa on paljon. 

Mukava olisi nähdä useammin.

Eilen oli taas ihanan lämmintä. 

Oikeastaan ensimmäistä kertaa tytötkin saivat pukea kesävaatteet päälle. 

Välillä tuuli kylmästi, mutta ei kuitenkaan liikaa.

Talvella kuopus olisi aina pukenut kesävaatteita. 

Nyt kun niitä saisi pukea, niin neiti olisi laittamassa enemmän vaatteita, mitä pitäisi. 

Tottakai aina tehdään toisin, mitä äiti sanoo!

Missä tyttö?

Tytöt saivat leikkiseuraa, katsella lintuja, kiipeillä puissa, leikkiä leikkipuistossa, 
ihastella kasvillisuutta ja tietysti syödä jäätelöä!

Äiti sai mukavaa jutteluseuraa, katsella lasten riemua, nauttia kahvia auringossa, 
syödä jäätelöä ja katsella myös luonnon eri juttuja!

Äiti, onko tämä viidakko? Ei rakas lapseni, tämä on kasvihuone

Leikkimökki

Viime kesänä appiukko aloitti tytöille leikkimökin rakentamisen. 
Minä piirsin ja etsin kuvia minkä mallisen ja kokoisen mökin haluan. 
Appiukko niiden pohjalta rakensi. Välillä ollut aika hidasta rakentamista. 
Tytötkin jo kovasti odottavat milloin pääsevät leikkimään omaan mökkiin. 
Ovat myös suunnitelleet yöreissua mökissä. Jospa me tänä kesänä se toteutettaisiin. 

Vielä pitäisi mökistä lakata lattia ja maalata ulkopuolelta loppuun. 
Laittaa viimeinen porrasaskelma paikoilleen. Punainen postilaatikko on myös odottamassa. Mökin lähettyville haluaisin kasvamaan keijuangervoa. Ihanan värinen pensas.

Kuva Suomalainen Taimi

Sitten minä pääsen sisustuspuuhaan, mitä mielessäni olen jo vuoden miettinyt. 
Haluan mökistä vähän mummomökin tyylisen. Sisustus eri värejä mitä lastenhuoneissa kotona, eli ei vaaleanpunaista, limevihreää ja turkoosia. 
Ihana ystäväni lupasi virkata tytöille synttärilahjaksi punaisen juhannusruusumaton.

Kotona odottaakin jo Ikeasta ostettu keittiö ja penkki, 
mikä on näkynyt kuopuksen huoneen kuvassa.

Kuva Ikea

Vanhempani kävivät Haaparannan Ikeassa alkuviikosta. 
Äidin kanssa olin aikaisemmin puhunut, 
että tarkoitus ostaa sieltä myös pöytä ja tuolit. Puhelimessa yritin neuvoa millaiset, kun enhän minä muistanut niiden nimiä. Nämä ollut tarkoitus ostaa, mutta saa nähdä millaiset sieltä on tullut. 
Puhelimessa mietittiin ostetaanko valkoista vai punaista, vai molempia. Enää en edes muista mihin lopputulokseen tulin. Viimeistään alkuviikosta selviää kun käyn hakemassa tavarat kotiin.

Kuva Ikea

Kuva Ikea

 

Meilläkin kukkii omenapuu

Meilläkin kukkii omenapuu!

Sunnuntaina mies käski minun käydä ottamassa kuvia, kun omenapuissa nätit nuput.

Enhän minä sitä muistanut, kun en heti mennyt. Harmi.
Tänään yhtäkkiä huomasin, kuinka omenapuu onkin erilainen. Kukkia!

Omenapuunkukka on yksi kauniimmista kukista minkä tiedän. 

Niitä voi ihailla ja katsella kauan aikaa. 

Haaveena ja suunnitelmissa olisi laittaa omenapuita myös niin,
että voisin ihailla niitä sisältäkin.

Kuopus oli minun kanssa puita ihailemassa ja samalla nautti jätskiä.

Nyt vihdoin tuntuu kunnolla siltä, että kesä on saapunut.
Ihanan lämmintä!

Vauvasta sekaisin

Perjantaina päästiin tyttöjen kanssa katsomaan pientä poikavauvaa. 

Miten sitä unohtaa kuinka pieniä omatkin tytöt ovat olleet vastasyntyneinä. 

Ja taas tuli paremmin mieleen se ihana vauvan tuoksu <3 

 Meidän kuopus olisi istunut vaikka kuinka kauan vauva sylissä.

 Niin olisin kyllä minäkin. 

Me kaksi ollaankin vähän vauvasta sekaisin.
Esikoinen ja mies eivät oikein ymmärrä meitä.

Kuopus halusi että viedään vauvalle joku lelu. Löysin ihanan puisen helistimen.

 Aika menee niin nopeasti. että kohta vauva jo sillä leikkii. Toivottavasti tykkää.

Itse sain askarrella kortin ja etsiä netissä ihana runo.

Sininen norsu ja samettikarhu
ruusumetsässä vaeltaa.
Kysyvät eilen syntynyttä,
vartovat pientä kulkijaa.

Nukkukaa nallet ja nukkukaa norsut,
lapseni unoseen saatelkaa.
Kohtahan aivan hän unilaivan jo jättää,
ja käy kohti maailmaa.

Kesän ensimmäinen raparperipiirakka

Joka vuosi odotan kesän alussa sitä.
Sitä hetkeä kun otan kasvimaalta ensimmäiset raparperit ja teen niistä piirakan.

 Sitä ennen niitä tulee syötyä ihan sellaisenaakin.
Aikaisemmin olen ollut meidän perheessä ainoa,
joka on tykännyt raparperista mutta tänä vuonna maistui lapsillekin.

Kaupassa näin Arlan maustettua rahkaa, raparperi-mansikka.

Kuva ArlaIngman

Maistuu varmasti sellaiseenkin. Pakko oli testata miltä maistuisi piirakassa. Hyvää oli.

Piirakkaan tuli muropohja, päälle raparperia, kananmuna, vaniljasokeria, ja sokeria.

Kuitenkaan tämä ei voittanut minun suosikki raparperipiirakkaa, jota syön hyvän vaniljajäätelön kanssa. Nam! Sitäkin pitäisi vielä tehdä.

Pikkuhiljaa muutoksia ja julkaisuja

Joskus talvella olin aloittanut jo tämän blogiteksin kirjoittamisen,
mutta en ollut saanut tehtyä sitä loppuun. Oikeastaan vain kuvia puuttui.
Tuosta hetkestä on jotain uusia muutoksia tullut tai on tuloillaan.
Niistä bloggaan sitten vähän myöhemmin.

Ollaan tehty uusia huonejärjestelyjä. Kaikki vaihtoivat keskenään huoneita.
Oli kyllä iso työ! Kaikki alkoi siitä, että meidän vanhempien entinen makkari on usein aika lämmin, koska sijaitsee pesuhuoneen ja saunan vieressä.
Illalla saunan lämmitys ja yöllä kaikki neljä samassa sängyssä. Huh!

Välillä tuntuu, että leikkien ja lelujen kannalta olisi helpointa jos lapsilla olisi yhteinen nukkumis- ja leikkihuone. Sitä on kokeiltu, mutta ei onnistu.
Tytöt ovat niiin erilaisia nukahtamisen ja nukkumisen suhteen.

Nyt on leikit jaettu niin, että esikoisen huoneessa pelit ja pienet lelut (mm. pikkulegot, petshopit, sylvanian families). Kuopuksen huoneessa kotileikki, junarata ja duplot.
Aika hyvin toimii näin. Välillä on retkiä muihin huoneisiin.

Aloitetaan tarkempi kertomus esikoisen huoneesta.

Neiti 5v alkoi kyllästymään vaaleanpunaiseen sydäntapettiin. 
Nyt kelpaa vaaleansininen tapetti,mikä oli meidän vanhassa makuuhuoneessa. 
"Ihana iso huone. Täällä on tilaa tanssia".

Ei ollut pieni edellinenkään huone.  Nyt pienin huone on meidän makkari,
mutta eihän me siellä tilaa tarvita.

Tanssijatytön puku tietenkin on esillä. 

Pehmoleluja vähän vähennetty ja ovat päässeet kärryyn, minkä neiti sai ristiäislahjaksi.

Huone näyttää jotenkin ison tytön huoneelta, mutta neiti on kai itse tyytyväinen.
Ainakaan ei ole valittanut. Tarkoitus oli siirtää meidän vanhan makkarin lamppu uuteen makkariin, mutta neiti halusi sen itselle. 

"Nyt minulla on Ihana Ihana lamppu ja perhosetkin tanssii seinällä"

 Laitettiin seinätarrat sängyn viereen,
 jotka oli ennen kuopuksen huoneessa.

Ihan koko huoneesta en kuvia julkaise,

koska luultavasti uudet verhot tulevat ikkunaan,

kunhan ikkunan saan pestyä.

Loput sitten myöhemmin :)