Lomalta palattu ja pieni palanen sydämestä jäi Gotlantiin.
Aivan upea saari. Ehdottomasti joskus uudestaan.
Reissupostaukset tulossa, kunhan saan tehtyä.
Kuvia tuli otettua valtavasti, joten iso työ valita mitkä päätyvät tänne.
Tässä yksi kuva näin alkuun.
Hieman pieniä vastoinkäymisiäkin meillä oli matkalla.
Mm. auto meni rikki, ja uuden osan tilaaminen viivästytti menoa sen verran,
että ei ehditty alkuperäiseen laivaan, millä suomeen olisi pitänyt tulla.
Samoin muutama pienempi juttu, josta toivottavasti matkavakuutus antaa korvaukset.
Toisaalta kun kolme viikkoa on reissussa, niin siihen saattaa mahtua yhtä ja toista.
Vastoinkäymiset vaan jatkui Suomen puolella.
Ennen kotiintuloa olimme vielä yöt Lahdessa ja Jyväskylässä,
kun miehellä oli siellä työhommia.
Reissun aikana turvotukseni jaloissa kasvoi,
mutta Jyväskylässä ollessa turvotus oli jo valtaisaa.
Lisäksi sitä tuli myös käsiin enemmän.
Turvotuksesta olen kärsinyt aikaisemmissakin raskauksissa,
ja silloinkin sitä ollut paljon.
Nyt tiedän, että voi olla vielä paljon enemmän.
Kotiin päästyä myös oloni alkoi olemaan aika heikkoa.
Lopulta kun oksetti, pää oli valtavan kipeä särkylääkkeestä huolimatta, supisteli,
ja tuntui ettei pystyssä jaksa pysyä niin soitin äitiyspolille.
Sinne näytille ja ottivatkin osastolle tiputukseen ja seurantaan.
Kolme yötä siellä sain viettää.
Pääsin kotiin kun ruoka alkoi pysymään sisällä ja olokin hieman parempi.
Supisteluja on edelleen aika paljon.
Vielä kun malttaisi vauva pysyä hetken aikaa masussa,
sillä kuukausi olisi vielä laskettuun aikaan.
Hieman tämä yhtäkkinen voinnin muutos saivat
mieheni ja minut heräämään.
Kohta vauva on oikeasti täällä ja kotona ei ole mitään laitettuna.
Nyt on sitten sänky ja hoitopöytä kaivettu varastosta esille.
Pieniä vaatteita pesty.
Ja mitä tekee Äiti, vaikka itse ei olekaan täysin kunnossa.
Yrittää miettiä ja suunnitella (lue: hieman stressata) lasten tulevia syntymäpäiviä.
Ennen sairaalaanmenoa sain muutaman kutsukortin tehtyä,
osittain kyllä mieheni avustuksella.
Lopulta sai mies osallistuakin enemmän leikkaa ja liimaa-askarteluun.
Kortteja kun oli vielä tekemättä siinä vaiheessa kun makasin jo sairaalassa.
Tällaiset kortit lähtivät tyttöjen kavereille.
Viikonloppu juhlitaan ja pääsee äitikin osalliseksi juhlaan.
Hieman ollaan kyllä mietitty, että jos vauva päättää osallistua myös näihin yhteiskemuihin.
Tytöillähän on synttärit 13. ja 14.7 (vanhempi ensin),
niin 15. päivähän olisi mainio kolmannelle.
Ja kaks viimeisintä kuvaa on kännykkäkuvia.
Alemman on mies vaan alkujaan laittanut minulle tulemaan,
kun kortit olivat valmiina.
Eli ei ole mietitty miltä kuva blogissa näyttää ;)
Jos tässä kohta muukin perhe heräisi tähän päivään,
niin voitaisiin lähteä tekemään valtavat juhlaostokset kauppaan/kauppoihin.
Päivällä saankin ystäväni kaveriksi leipomaan.
MUKAVAA PÄIVÄÄ!
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)
.png)