30

Täällä on eletty viimeinen vuosi jossain kriisin partailla.

Viime yönä minulla tulikin täydet 30 mittariin. Apua.
Juu, ja tiedän että joku vanhempi nainen siellä itsekseen hihittää "voi tuota nuorta"

Olen huomannut ajattelevani viime aikoina entistä enemmän myös itseäni.

En tiedä johtuuko tämä omasta iästäni vai lapsieni iästä.
Luin kyllä vasta jonkun artikkelin, kuinka 30-vuotiaat haluavat muutosta elämään.
Lapsettomat alkavat haaveilemaan perheestä.
Ne, joilla on jo lapsia, pysähtyvät miettimään tätäkö tämä nyt on.
Sitten aletaan etsimään jotain muuta.
Parempaa.

Itse en kyllä varsinaisesti mitään suurta muutosta elämääni halua.
Koskaan ei ole kaduttanut, että lapset olen tehnyt / saanut nuorena.
Olen silloin tiennyt, että tätä haluan.
Osannut suurinpiirtein kuvitella mitä elämä sitten on.
Etusijalla ei ole minä vaan joku toinen.
Olen ollut siihen valmis.
Olen edelleen. Tietysti.

Parisuhteeseen olen aikoinaan lähtenyt asenteella,
että siinä myös ollaan.
Yhdessä kestetään asiat mitä eteen tulee.
Tietäen ettei aina voi olla niitä onnen hetkiä ja vaaleanpunaista hattaraa.
Meiltä ei kysytty Rakastatko vaan Tahdotko.
Minä Tahdon.
Minä Rakastan.

Jotain on kuitenkin tapahtunut.
Entistä enemmän tulee mietittyä asioita myös omasta itsestä lähtien.
Ei vain lapset, ei me pariskuntana.
Ainoastaan Minä.
Mitä minä haluan?
 Mikä on minun oma juttu?
Mitä haluan itseltäni itselle?

Olen ollut huono antamaan itselleni aikaa jopa liikunnan merkeissä.

On tuntunut, että minun pitäisi olla lapsille läsnä.
Ajatus että jos olen itse liikkumassa, niin se on lapsilta pois.
Entä jos lapset tarvitsevat minua just silloin kun hikiotsalla hypin jossain jumppasalissa?
Entäs jos sitä ja tätä..
Selityksiä on kyllä löytynyt.
Sitten yrittää vielä meidän kiireistä aikataulua sovittaa yhteen,
että jokainen pääsis omiin harrastuksiin vuorotyön lisäksi.
Välillä ollut vaan helpompi antaa periksi.

 Nyt sitten olen herännyt ajatukseen, että

tästä ei enää nuoremmaksi tule. Ja en ehkä haluaisikaan.

On pidettävä itsestä huolta. Elämä on Nyt.
 Lapsetkaan eivät tarvitse minua enää samallatavoin kuin vaikka pari vuotta sitten.

Niinpä menin ja ostin liikuntakeskukseen jäsenyyden.

Kun on maksanut jotain jo etukäteen, niin se kannustaa myös liikkumaan.
Kyllä tekee hyvää niin fyysisesti ja henkisesti.
Ja enpä voi tuntea syyllisyyttä jos liikun silloin, kun lapset ovat koulussa.

Samoin tulee entistä tarkemmin mietittyä mitä laittaa suuhunsa.
Terveellisesti ollaan yritetty syödä aina.
Tietenkin välillä voi herkutellakin ns. roskaruoalla.
Töihin evääksi pitäisi jaksaa alkaa tekemään muutakin kuin leipää.
Se on se suurin muutos ruokailun suhteen, mikä on kohdattava.

Jossain vaiheessa minulla muu herkuttelu lähti hieman käsistä.
Karkkia silloin ja vähän tällöin.
Sitten vielä hieman ohimennen.
Nyt olen yrittänyt sitä vähentää.
Ai, että alku on tehnyt vaikeaa.
Lupasin itselleni karkkipäivän samaan aikaan kuin lapsilla on.
Tässä vasta meninkin ostamaan oman pussin.
Yllätyin kun siitä tulikin enimmäkseen vaan huono olo.
Kyllä olin tyytyväinen itseeni!

Tämä kaikki on vain itseä varten!
Niin huusi ohjaajakin tänään kun nosteltiin painoja.
Jes, hyvä minä! Ikää tulee mutta en mä vanhaksi ala.
Mutta tästä lähtien lupaan miettiä myös itseäni.
Olen sen arvoinen.

Tangle Teezer

Taas olen vähän myöhäisherännyt uuteen juttuun.

Ajattelin kuitenkin tehdä postauksen, jos siellä lukee joku samanlainen kuin minä.
Nämä ovat pelastaneet meidän aamuja.

Tytöille ostettiin Tangle Teezer harjat.

Harja on todella hyvä takkujen poistoon hiusten ollessa kuivia tai märkiä.

Tällä harjatessa hiukset eivät katkeile eivätkä vahingoitu.

Kuopuksen hiukset menevät todella herkästi takkuun.

Joka aamu ja päiväkin, niissa on työtä takut selvittää.

On ollut myös jatkuva riidan aihe.

Aluksi olin hieman epäileväinen tätä Tangle Teezer harjaa kohtaan,

mutta kyllä se pitää lupauksensa.

Kaikenlisäksi nyt saa tytöt itsekin takut harjattua!

Oikeastaan voisin itsellenikin tällaisen ostaan.
Salaa aina lainaan neitien harjoja, mutta shhh.. ei kerrota niille ;)

Kuvat: Kotihiiri Varvikossa

Luksusta arjen keskellä

Sain mieheltä joululahjaksi lahjakortin kuumakivihierontaan. Viimein koitti tämä päivä. 

Ajan olin kuitenkin varanut jo alkuvuodesta. 

Päiväksikin sattui oikeastaan aika hyvä. Töissä oli todella stressaavaa ja kiirettä. 

Sieltä suoraan kiireellä hoitoon, joten oli sitten todellakin tarpeen!

Kuumakivihierronasta tykkäsin paljon! Huone oli tehty rauhoittavan oloiseksi musiikilla, kynttilällä ja sisustuksella.

Sain käsittelyn koko kroppaan. Olipa ihana kun jalkojakin hierottiin.

Hieronnasta on jo aikaa pari tuntia. Silti minulla on edelleen todella lämmin olo ja rento fiilis.

Tämän päiväisen zumban taidan jättää välistä ja nauttia olostani.

Tässä vielä tietoa hoidosta, jos ei ole jollekin entuudestaan tuttu:

Hot-Stone -hieronnassa koko vartalo hierotaan kuumilla kivillä. 
Hoito on kivuton, hemmotteleva ja lämpö ”tunkeutuu” syvälle lihaksiin rentouttaen niitä.

Kuumakivihieronta laukaisee lihasjännityksiä, syvärentouttaa sekä vilkastuttaa aineenvaihduntaa.

Hieronnassa kivinä käytetään sileäksi vesihiottuja basalttikiviä, jotka ovat miellyttävän lämpöiset ja liukuvat hyvin keholla.

Kuumakivihieronta on hetki luksusta arjen keskellä!

Onko tullut kokeiltua kuumakivihierontaa? 

Tuleeko käytyä silloin tällöin hemmottelemassa itseä?

Tyttöjen kauneusjuttuja

Itse en ole mikään kynsien lakkaaja. Jotenkin se on jäänyt aikanaan opiskeluaikana.
Nyt ostin tytölle kynsilakan mitä voisin ehkä myös itse käyttää. Hempeän vaaleanpunaista.
Joskus olen haaveillut hienoista rakennekynsistä, mutta en tiedä osaisinko niillä olla.
Niitä on kuitenkin mukava ihailla kuvista ja toisten käsissä.

Kuopus on innostunut ns. naisten jutuista.
On meidän perheessä varmasti kaikista eniten ns. tyttömäisin joka asiassa.
Housuja tällä neidillä näkee harvoin päällä.
Hänelle on tullut kynsilakkoja ostettua. Toisinaan myös esikoinen haluaa hieman väriä.
Kohta ei kaikki lakat mahdukaan tuohon pieneen mariskooliin.

Olen kuitenkin huomannut, etteivät kaikki ihmiset, tykkää siitä että lapsilta kynnet lakataan.
Varsinkaan jos on näkyvällä värillä. Itse en näe tässä mitään pahaa.
Nykyään muutenkin kynnet laitetaan paljon erilaiseksi kuin ennen vanhaan.
Saako teidän perheessä lapset väriä kynsiin?

ILOISTA TIISTAITA! <3

Rentoutus

Kuva täältä

 Itse olen kipupotilaana saanut apua rentoutusharjoituksista.
Ajattelin jakaa teille sellaisen harjoituksen, minkä itse olen lukenut kirjasta Eroon kivusta.

Tällainen hetki tekee hyvää jokaiselle. Ei tarvitse olla välttämättä kipupotilas.
Hetki kuullostella omaa kehoa, olla tekemättä mitään, antaa ajatustenkin vaan olla.

Keskittyä vain hengittämiseen ja hyvään oloon.

Rentoutusharjoitus stressin lievittämiseksi

1. Valitse jokin sana tai lyhyt lause, esimerkiksi "yksi", "rauha", "rakkaus" tai mikä tahansa miellyttävän kuuloinen sana,
joka ei herätä erityisiä mielikuvia. Sana voi olla myös jokin itselle tärkeä uskonnollinen sana.

2. Istu rauhallisesti mukavassa asennossa ja sulje silmäsi.

3. Vapauta jalkasi ja kätesi ristiasennosta ja aseta jalkapohjasi lattiaa vasten.

4. Rentouta lihaksesi vaiheittain aloittaen jaloista ja päätyen kasvojen lihaksiin.

5. Hengitä hitaasti ja luonnollisesti nenän kautta ja toista valitsemaasi sanaa aina uloshengityksen aikana.
Pyri olemaan passiivinen äläkä mieti, miten harjoitus edistyy.
Kun mieleesi tulee muita ajatuksia, anna niiden tulla ja mennä tarttumatta niihin ja jatka rauhallisesti sanan toistamista.

6. Jatka harjoitusta samaan tapaan 10-20 minuuttia.

7. Jatka paikallasi istumista rauhallisesti ja anna muiden ajatusten palata mieleesi.
Avaa sitten silmäsi ja istu vielä hetki paikallasi ennenkuin nouset seisomaan.

8. Tee harjoitus kerran tai kahdesti päivässä ja vasta vähintään yksi tai kaksi tuntia ruokailun jälkeen.

Kannattaa kokeilla!
 Eikä se välttämättä ensimmäisellä kerralla ns. aukea eikä ehkä toisellakaan.
Itsellä on kyllä nyt aivan ihana olo, kun kävin äsken ohjatussa rentoutuksessa.
Tästä on hyvä aloittaa viikonlopun viettäminen.

Rentouttavaa viikonloppua jokaiselle!

Me&i kevät 2013

Tänään ilmestyi me&i kevään mallisto.

Vaikka hieman oon pettynyt meandin vaatteiden laatuun, 

niin silti näitä tulee katsottua.

Lapsilla vaatteet on kyllä pysyneet hyvinä, 

mutta omissa housuissa kangas ei ollut kovin kestävä.

Katsotaan nyt mitä kivaa minä olen tähän poiminut,

eli mitä voisin meille kuvitella.

Tämän kun kuopus näkee niin varmasti ihastuu.

Olisi kyllä neidin väri.

Itse monesti ihailen näitä naisten tunikoita ja mekkoja.

Kun kutsuilla olen sovittanut niitä päälleni, niin ne ei tunnu sopivan minulle.

Tämä sininen olisi kivan värinen

Uutena tuotteena me&i toi myyntiin käsi- ja ihovoiteet.

Voiteet valmistetaan Ruotsissa.

Ne tuoksuvat raikkaasti kukilta ja melonilta.

Vaikuttaa ainakin luettuna ihanalta tuoksulta.

Jospa näitä näkisi ja saisi hieman testata kutsuilla.

Mukavaa keskiviikkoa!

muoks.  Arvonta on päättänyt. Kiitos osallistujille. 
En ole varma ehdinkö tänään tehdä arvontaa, 
mutta viimeistään huomenna kuuluu rumpujen pärinää! :)

Viikonlopun alku

Kuva Pinterest, maruska21.blogspot.com.es

Kuva Pinterest, effulgentlove.tumbir.com

Eilinen ja tämä päivä mennyt vauhdilla. 

Vanhempani kävivät eilen kylässä. 

Olivat ostaneet alennusmyynnistä esikoiselle ensi talveksi housut ja takin. 

Niistä varmaan tulossa postaus jossain vaiheessa.

 Kuopus lähtikin pappalaan, eli minun vanhemmille, yökylään. 

Illalla kävin hakemassa hyvää oloa Asahista. 

Kotona vielä saunaan makoilemaan ja kuuntelemaan hyvää musiikkia. 

Mahtava olo!

Jos tuo Asahi ei ole tuttu liikuntamuoto,

 niin tässä postauksessa kirjoitin siitä vähän enemmän.

Tänään esikoiselta piti ottaa verikoe. 

Neiti pelkää Todella paljon, joten minun äiti tuli kaveriksi pitämään kiinni.

Lähdettiin sen jälkeen meille tekemään ruokaa. 

Isäni tuli myös syömään.

Kerranki tuli laitettua pöytää vähän nätimmin, kun oli vieraitakin syömässä.

Ruoan jälkeen kahvit ja jälkiruoka.

Eipä siinä tohinassa huomannut edes valokuvia ottaa.

 

Sen jälkeen lähtikin vuorostaan esikoinen pappalaan.

Mummu lupasi jonkun pienen lelun ostaa, 

kun neidistä jouduttiin taas ottamaan verta.

Täällä nyt pikkuneidin kanssa kaksin kotona.

Molemmat tietokoneilla :)

Rentouttavaa viikonloppua! <3

Minä vielä hetken jatkan haaveilua ja inspiraation hakemista Pinterestista.

Minä lupaan yrittää

Tämäkin postaus tulee vähän viiveellä sairastelun vuoksi.

Uutena vuotena en ole koskaan tehnyt varsinaisia lupauksia.
 Ainoastaan olen luvannut yrittää tehdä tiettyjä asioita paremmin.

Minä yritän jatkaa syksyllä alkanutta säännöllistä liikuntaelämää.

Liikun kotona, kun en pääse täältä mihinkään.

Tämä zumba-peli olikin se juttu, kun kerroin tässä postauksessa omasta joululahjasta.

Minä yritän, että liikkumalla enemmän myös painoni hieman putoaisi.

Yritän huomioida yksinäänkin molemmat lapseni. 

Antamalla laatuaikaa molemmille.
Olemalla läsnä.

Minä yritän pitää säännöllisesti yhteyttä ystäviini.
Myös niihin, jotka ovat tulleet elämääni viimeisen vuoden aikana.

Minä panostan parisuhteeseen. 

En ajattele olevan sen itsestäänselvyyttä.

Minä ainostaan lupaan yrittää.

Silmälasikehyksiä

Näitä aiheita aika vähän tänne blogiin kirjoittelen, mutta antaa nyt mennä.

Nimittäin tämän aiheen ympärillä mun päivät on kuluneet usean päivän ajan. 

Uusien silmälasien aika ja eri liikkeitä on tullut kiereltyä. 

Tällä hetkellä mulla on kotona seitsemät lasit mietinnässä. 

Tykkään kyllä tuollaisesta palvelusta. 

Rauhassa saa sovitella, katsella välillä itseä peilistä. Kysyä myös muilta mielipiteitä. 

On kuitenkin niin iso ostos, että siihen haluan käyttää aikaa.

Ihailen muilla vahvoja kehyksiä, mutta itsellä ne ei tunnu omilta. 

Vähän harmittaa kun ei uskalla kokeilla.

Kuva pinterest

Kuva googlehaku

Nämä on nyt kotona

Ensimmäisessä sinisen eri sävyjä. Toisessa salmiakkikuviota

Näistä kiinnostaa tuo lehtikuvioinen

Näihin ihastuin. Sovittelun jälkeen tuntuvat olevan vähän liian pienet.

Nämä kaksi on nyt lempparit.

Jospa huomenna osaisin päätöksen tehdä.

Viikonloppunakin tähän meni aikaa, mutta ehdittiin me muutakin. 

Niistä postauksia vähän myöhemmin, kunhan ehdin :)

Asahi

Oon saanut ensimmäisen kerran tutustua Asahi-liikuntaan jo viime keväänä.
Tykästyin kyllä heti. Olisi hyvää vastapainoa zumballe, mitä harrastan.
Valitettavasti Asahi tunti olisi silloin, milloin mies on harrastamassa.
Kotona oon yksinään välillä tehnyt näitä harjoituksia.

Vuoden alusta on kuitenkin tulossa muutos. Meidän lähettyvillä alkaa torstaisin Asahi.
Mun ajatuksia on luettu!

Onko tämä lukijoille tuttu liikuntamuoto? Onko tullut kokeiltua?
Kannattaa tutustua jos ei ole.

Tässä suoraan tekstiä Asahi Health terveysliikunta ry:n sivulta

Asahi on monitasoinen terveysliikuntajärjestelmä, jossa yhdistyvät sekä itämaisen että länsimaisen terveysliikunnan parhaat perinteet. Liikkeissä koko keho avataan systemaattisesti niskasta nilkkoihin. Liikkeet ovat pehmeitä ja ne tehdään hengityksen kannattelemana. Asahi on fysioterapian kaltainen liikuntamuoto, jossa on myös liikunnallisia elementtejä. Liikkeet on suunniteltu tarkoituksella yksinkertaisiksi, jotta jokainen voisi alkaa harjoittaa niitä heti. Asahiin ei ole osallistumiskynnystä. 

Pieni väsy

Viikko mennyt taas vauhdilla. 

Minun päiviin on kuulunut erilaisia kuntoutusmenoja. Tytöillä eskaria ja päiväkotia. 

Iltaisin yritetty löytää "uutta" kakkosautoa miehelle työmatkoille ja käyty harrastuksissa.

Äidillä on totuttelemista tähän arkeen. Totuttelemista on myös tytöillä. 

Ei saada edes lauantaina nukkua pitkään. Silloin herätään harrastamaan. Kivaa kuitenkin. Herätyskelloa kuitenkin torkutetaan aika kauan. 

Vielä 10 minuuttia, jos vieläkin sen 10 minuuttia ja vielä ja... Sitten kohta on kiire.

Energia ollut vähissä, joten blogimaailmassakaan en ole jaksanut käydä. 

 Eilen kävin mitauttamassa hemoglobiinin. Hieman alhaalla oli, joten apteekkiin mars. 

Sieltä ostin rautalääkkeen lisäksi vitamiinia. Saisiko siitäkin lisää energiaa.

Eilen minulla oli terveydenhoitajan kanssa rentoutusharjoitus. 

Tehty useamman kerran, mutta eilen onnistui ensimmäistä kertaa kaikista parhaiten. 

Siitä myös sai aika mukavasti energiaa. Keskittyä vain omaan itseensä, olla vain.