sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Meidän vuosi


 Vuosi on mennyt vauhdilla. 
Tähän vuoteen on riittänyt surua, mutta surun rinnalle myös iloa. 
Toiveena kuitenkin olisi että uusi vuosi olisi nykyistä parempi.
Tämä vuosi on opettanut minua paljon. Kasvattanut ihmisenä.
Toivon, että tämä kasvu jatkuisi tulevanakin vuotena.

Blogin kirjoittelun aloitin reilu vuosi sitten joulukuussa.
Oma sairastelu ja mummun sairastelu vei energiaa.
Kirjoitin enimmäkseen vain jotain omaksi iloksi.
Muutaman asian, mistä huomaisin iloakin.
Keväällä rakas mummuni nukkui pois. 
Kun hautajaiset oltiin saatu järjestettyä ja pahimmasta surusta päästy yli 
käänsin elämässäni uuden lehden.
Tämä näkyy myös blogissani.

Halusin pystyväni johonkin, kuuluvani johonkin.
 Sairausloman rinnalle myös jotain muuta.
Jotain mukavaa ajateltavaa ja puuhaa lapsiperheen arjen rinnalle.
Puuhaa kun minulla on liikaa omaa aikaa.
Meidän elämän ikuistamista.
Tänne en halua purkaa sairastumistani, taistelua eri tahoja vastaan yms. ikävää.
Täällä haluan itsekin huomata, kuinka kaiken ikävän lisäksi elämässäni on myös paljon hyvää. 
Huomaisinko sitä, jos en pysähtyisi miettimään?
Olisinko huomannut kaikkea arjen pieniä iloja, jos ruuhkavuoteni ei olisi pysähtynyt?
Olisinko nykyään näin armollinen itseäni kohtaan, jos tämä vuosi ei olisi minua opettanut?
Osaisiko olla samallatavoin läsnä hetkessä kuin nyt olen oppinut?

Tammikuu-Toukokuu

Meni pikavauhdilla. Taistellen, toivoen ja itkien.
Yrittäen olla vahva lasten edessä, kun itse kärsi kivuista.
Yrittäen olla vahva, kun sai kuulla ettei mummun tilanteessa enää ole toivoa.
Yrittäen olla vahva, kun pienet ihmettelivät ja välillä huusivat,
 mikseivät pääse isomummua katsomaan.
Yrittäen olla vahva surusta huolimatta.
 Antaa tukea lapsille, jotka myös kovasti surivat mummua.
Yrittäen olla vahva sanomalla, että elämä jatkuu.
Mummu on sydämissämme, sielussamme, muistoissamme.
 Katselee meitä tähtenä taivaalta.


Kesäkuu
Juhannus oli meille ja vanhemmilleni iso askel. 
Nyt pystyi lähtemään yhdessä lomalle, kun mummusta ei tarvinnut huolehtia.
Hauska viikonloppu vietettiin.
Päivällä auringosta, herkuista ja lapsista nauttien.
Nuotiolla istuen yömyöhään.


Heinäkuu

Tyttöjen kanssa nautittiin kesästä. 
Eräs viikonloppu juhlittiin tyttöjen tuplasynttäreitä.

 

Elokuu

Vihdoin koitti suuri päivä esikoiselle ja meille vanhemmille. 
Koulutie alkoi eskarin merkeissä.
Kuopuksella jatkui päiväkoti 11pv/kk



Syyskuu

Nautittiin omenia ja marjoja monessa muodossa.
Ihailtiin pimeneviä iltoja kynttilän valossa.


Lokakuu

Opin uuden taidon, jota en olisi itsestäni koskaan uskonut.
Sain nauttia hyvistä musiikkihetkistä ystävän seurassa.
Varvikkoon tuli ensilumi



Marraskuu

Ensimmäinen blogiyhteistyö ja arvonta
Syksyisissä aamuissa lenkkeilen
Jouluun jo vähän valmistautuen.







Joulukuu

Lapsiperheessä joulukuu on yhtä odotusta ja juhlaa.
Jännityksen aikaa.



Kiitos sinulle, joka jaksoit lukea koko tekstini.
Kiitos lukijoilleni, jotka olette kulkeneet mukanani.
Kiitos teille, jotka ovat liittyneet mukaani.
 Hyvää ja onnellista uutta vuotta kaikille! <3



Marru


Viikonloppu

Meillä ollut vähän erilainen viikonloppu. Miehellä ollut töitä ja nekin pitkiä päiviä.
Tyttöjen kanssa vietetty viikonloppua kolmisin.
Itse edelleen kauheassa flunssassa.
 Ei silti auta kun on koira ja lapsia. 
Ulkoilla täytyy silti. Ainakin pakolliset kotihommat tehdä

Olen yrittänyt parantaa itseäni juomalla lämpöistä mustaviinimarjamehua.
Samalla syötyä joulusuklaita. Niin, en ole vielä kyllästynyt.
Lasten kanssa katsottu joululahjaksi saatuja leffoja.
Samalla on tullut katsottua ne uudet kevätkuvastot läpi.

Tänään tuli otettua omat luistimetkin kaapista esille.
Jää oli lumessa kun sinne mentiin. 
Onneksi pian tuli aura-auto kentän puhdistamaan. 
Esikoinen luisteli monta tuntia. Kuopus kävi välillä mummulassa levähtämässä.
Itselle pientä treeniä kun luistimet jalassa kävelin hangessa useamman kerran tuota matkaa. 
Miehelle laitoin viestin "Nyt ostetaan esikoiselle kännykkä". 
Ei tarvitsisi olla niin huolissaan kun tietäisi tytön pystyvän soittaa jos tulee asiaa.

Tuli ulkoilessa huomattua myös kuinka päivä on hetken aikaa kirkkaampi.

Lyhyt matka kentälle. Naapuritalo näkyy. oma jää puiden taakse




perjantai 28. joulukuuta 2012

Ulkoilua

Tänään mittari näytti vain -7 astetta eikä meillä ollut mitään suunnitelmia.
 Hyvä siis lähteä nauttimaan ulkoilmasta. 
Tyttöjen ja koiran kanssa käytiin pienellä lenkillä. Omalla pihalla tehtiin lumitöitä.
 Niiden päätteeksi hain kameran sisältä ja otin muutaman kuvan. 
Paras hetki kun alkaa hämärtymään.
Kaunis sininen hetki.

Ensimmäisessä kuvassa meidän etupihaa. 
Pikkumökissä asuu isomummu, jolta tämä Varvikko tontti aikoinaan ostettiin.


Pappa naapurissa teki myös lumitöitä. 
Tuli hetkeksi tyttöjen kanssa touhuamaan.




keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Meidän joulu osa 2

Meidän joulu jatkuu. Ensimmäinen osa täällä.

Varvikon, eli kotimme, etupiha naapurista katsottuna
 






Eteisen lipaston päälle pääsi ystävältä saatu mailegin nisse



Joulu meni kyllä nopeasti. Mielestäni joulussa onkin parasta siihen valmistautuminen. 
Toinen ihana juttu on joulupäivä. Silloin ollaan vain kotona omien rakkaiden seurassa.
 Onneksi vielä saamme tyttöjen kanssa nauttia vapaapäivistä.

Meidän joulu osa1

Nyt tulee kuvia meidän joulupuuhista. Näiden lisäksi ollaan tietysti syöty ja herkuteltu.
 Ulos pakkaseen ei ole huvittanut mennä. 
Ainoastaan sen verran että hautausmaalla käytiin aattoiltana.
Sisällä nautittu toisten seurasta, uusista leluista, kirjoista, peleistä ja ohjelmista.





Ensimmäiset lahjat sai aukaista joulusaunan jälkeen
Mummulassa aattona. Kuopus sai toivomiaan moshi monstereita.
Yleensä minä olen kameran takana. Tässä tyttöjen kanssa katsomassa lahjoja pappalassa


Joulupäivänä rakennettiin iso friends-lego paketti ja oltiin yöpuvuissa

kissa tykkää välillä ihastella joulupalloja
pelin pelaamista.

Kesken pelin voi myös ottaa pienen painimatsin
Minä sain lahjaksi uudet ihanat villasukat. Ne jalassa otin rennosti myös lapsuudenkotonani

Seuraavassa osassa katsotaan joulun tunnelman palasia.