sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Kuulumisia ja Loman muistelua

Tänne tuli taas pieni hiljaisuuskatkos.
Oma energiani on mennyt täysin työn ja jonkinlaisen kotiarjen pyörittämiseen.
Työ on vienyt täysin voimat ja sen kiireinen tahti yms. aiheuttanut supistukset.
Miten sitä on niin vaikea hakea sairauslomaa,
vaikka nyt ei ole pelkästään kysy minusta!?
Yrittänyt vain ajatella, ettei olisi enää kauan kun kesäloma
 ja sitä kautta mammaloma pyörähtää käyntiin.
Yrittänyt ajatella, että menen päivän kerrallaan.
Kun päivä mennyt niin ajatellut että menihän tuo jotenkin.
Jos menisi taas seuraavakin päivä.
Menee päivät ja tulee vapaat.
Eihän vapaiden jälkeen voi jäädä saikulle.
Silloin pitäisi taas jaksaa.
Ja näin sama homma jatkuu.

Työkaverit ovat olleet jo jonkinaikaa huolissaan.
Lopulta neuvolasta käskivät minut lääkäriin.
Lääkärissä käynti ja sairauslomaa kirjoitettu.
Vähän varoiteltiin, ettei minusta taida enää töihin olla.
Niitä ns. vaikempia vuoroja en saa lähtä enää edes yrittämään.

Pikkuinen voi kuitenkin oikein hyvin.
Kovasti potkii ja pyörii.
Isosiskot odottaa jo kovasti vauvaa.
Ihania hetkiä ollaan koettu,
 kun tytöt ovat olleet mahassani kiinni tunnustellen vauvan potkuja
Siinä minun pienet rakkaat ♥

Sitten loman muisteluun.
Talviloma on takana ja taskussa kivat muistot.
Tytöt ja mies viihtyivät päivät rinteessä.
Itse tyydyin hitaaseen kävelyyn ja katsomaan toisten laskuja.
Nyt vain odotellaan kesälomareissua.
Siitä kuulette myöhemmin.
Koirakin pääsi mukaan reissuun.
Esikoinen muisti laskettelutaidot samantien.
Kuopuksella vaati hetken opettelua ja muistelua.
Miehellä olikin alussa miettimistä, miten tyttöjen kans menee.
Kuopus kun ei ollut heti valmis vaikeimpiin mäkiin,
mutta esikoinen jo kyllästyi tylsiin pieniin laskuihin.
Lopulta esikoinen rohkaistui menemään yksinään.
Kyllä tällä äidillä oli vähän silmäkulma kosteana,
kun katsoin minun esikoisen menoa.
Vasta tuo sama tyttö oli vauva ja nyt meni tuollakin yksinään.
Puhelimella välillä ilmoitti itsestään.
 Enimmäkseen lomapäivinä aurinko paistoi,
mutta viimeinen laskupäivä oli harmaa ja sateinen.
Ei se kuitenkaan meidän laskijoiden menoa hidastanut.
 Ensi talvena taas laskettelureissulle.
Sitten ei tarvitsekaan yksin tai koiran kanssa olla rinteiden alla.

 KAUNISTA SUNNUNTAITA
JA
ALKAVAA VIIKKOA!

10 kommenttia:

  1. Niin ne lapset vaan kasvaa, välillä tuntuu, että vähän liian nopeastikin :)
    Nyt kuules nainen lepoa peliin ja nauti loppuraskaudesta.
    Oikein mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kyllä lapset kasvaa aivan lian nopeasti! Nyt tosiaan pitäisi levätä ja vaan nauttia olemisesta.
      Voi kun sen osaisi.

      Poista
  2. Nyt vain nautit kiireettömästä ajasta..! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin sitä pitäisi tehdä. Mielessä kyllä to do-lista on kasvanut.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Näin sitä pitäisi. Olla vain. Onneksi kroppa välillä pysäyttää vaikka mukavaa se ei olekaan.

      Poista
  4. Hyvää vointia ja rauhallista positiivista mieltä sinulle, Marru!
    Blogissani odottaa haaste – sitten kun jaksat ja ehdit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia paljon Marri! Täytyy käydä haaste katsomassa :)

      Poista
  5. Ihanan vointia sinne ja muista levätä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Nyt on ainakin tullut lepäiltyä :)

      Poista