torstai 30. huhtikuuta 2015

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Suklaa-kauraneliöt

 Tytöillä oli koulussa järjestetty pienten päivä eskareista kakkosluokkalaisiin.
Siellä olivat mm. leiponeet suklaa-kauraneliöitä.
Reseptin toivat kotiin ja toivoivat että yhdessä näitä tehtäisiin.
Helppo ja nopea tehdä.

SUKLAA-KAURANELIÖT

200 g voita
9 dl kaurahiutaleita
2 rkl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
4 rkl siirappia
2 dl sokeria (laitoin kyllä hieman vähemmän)
päälle 1-2 suklaalevyä paloiteltuna

Sulata voi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää voisulan joukkoon.
Lisää siirappi. Levitä seos tasaisesti uunipellille.
Paista 200 asteessa n. 10 minuuttia.
Paloittele suklaa. Laita suklaa kuuman keksilevyn päälle ja vielä hetkeksi uuniin,
jotta suklaa sulaa. Levittele tasaisesti.
Koristele halutessasi nonparelleilla.

Tein hieman vastaavia herkkuja viime kesänä tyttöjen synttäreille.
Pieneen makeisvuokaan ns. kauraseos ja päälle hieman suklaata.
Ne olivatkin lasten suussa yksi parhaiten maistuvimmista herkuista.

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Aurinkoa viikonloppuun



AURINKOISTA VIIKONLOPPUA!

Täällä nautin eräänä päivänä Brunbergin kevätsuukoilla.
Makuna lime-sitruuna. Ah, niin minun makuuni.

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Kaunis Vernada

 Joskus arpaonni suosii ja ilo on silloin ylimmillään.
Jonkun aikaa sitten voitin Mansikkapaikasta vasemmalle -blogin arvonnasta Vernadan käsikorun.
Kiitoksia oikein paljon!
Sain valita minkä värisen nahkaremmin koruuni haluan.
Kesää kohti mentäessä valkoinen tuntui kaikista parhaimmalta,
vaikka muutkin värit kyllä houkutteli.
Oon aivan ihastunut tähän uuteen koruuni.
Käy katsomassa koruja Vernadan sivuilta --> klik

 ELÄ, NAURA, RAKASTA ♥

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Huhtikuu


Leskenlehti mullasta
esiin pulpahtaa.
Sinulle sen tahtoisin
tänään ojentaa.

Katso lapsi huhtikuun,
tänään kevät on.
Kohta juoksee iloissaan
puro vallaton.

Ohitse liitelee
keltaperhonen.
Aurinko näin lämmöllään
esiin kutsui sen.

Avaa ovet lukitut.
Valo tulvahtaa.
Sinäkin voit luottaen
uuteen uskaltaa.

- Anna-Mari Kaskinen -

Ei meidän mullasta vaan tule esiin leskenlehtiä.
Tänään kuitenkin oikeastaan pitkästä aikaa katselin kunnolla pihamaata.
Heräsin, kuinka pitkällä tämä kevät oikein onkaan.
Puissa silmuja ja raparperit jo komeasti nousseet esiin maasta.
Nyt aloinkin odottamaan sitä hetkeä kun saa tehdä kesän ensimmäisen raparperipiirakan!

torstai 16. huhtikuuta 2015

Todeksi tullut haave

Aina välillä sitä tulee sisustussuhteen materiaalihaaveita.
Osa jää vain haaveeksi, jotkut toteutuvat.
Joskus haaveen toteumista on saanut odottaa. 
Lopulta haave ei olekaan tuntunut enää niin tärkeältä.

Itselläni on ollut jo monta vuotta eräs designhaave.
Ei ole lähtenyt pois haaveista eikä muuttunut.
Toteutuminen sai itselleni hieman lisäpotkua tulevan vauvan myötä.
 Näen jo itseni vauva sylissä tässä keinussa istumassa.

Kyseessä siis on Vitran RAR-keinu.
 Minun lisäkseni keinu on vienyt mennessään myös meidän esikoisen.
Nykyään olkkarissa neidin ehdoton lempipaikka.
On siinä jopa osan yöunistakin nukkunut.

Sitten vain lisää haaveilemaan.
Se on aika mukavaa eikä aina tarvitse haaveiden toteutua.
Haaveiletko sinä jostain kodin sisustukseen liittyvästä asiasta?

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Kuulumisia ja Loman muistelua

Tänne tuli taas pieni hiljaisuuskatkos.
Oma energiani on mennyt täysin työn ja jonkinlaisen kotiarjen pyörittämiseen.
Työ on vienyt täysin voimat ja sen kiireinen tahti yms. aiheuttanut supistukset.
Miten sitä on niin vaikea hakea sairauslomaa,
vaikka nyt ei ole pelkästään kysy minusta!?
Yrittänyt vain ajatella, ettei olisi enää kauan kun kesäloma
 ja sitä kautta mammaloma pyörähtää käyntiin.
Yrittänyt ajatella, että menen päivän kerrallaan.
Kun päivä mennyt niin ajatellut että menihän tuo jotenkin.
Jos menisi taas seuraavakin päivä.
Menee päivät ja tulee vapaat.
Eihän vapaiden jälkeen voi jäädä saikulle.
Silloin pitäisi taas jaksaa.
Ja näin sama homma jatkuu.

Työkaverit ovat olleet jo jonkinaikaa huolissaan.
Lopulta neuvolasta käskivät minut lääkäriin.
Lääkärissä käynti ja sairauslomaa kirjoitettu.
Vähän varoiteltiin, ettei minusta taida enää töihin olla.
Niitä ns. vaikempia vuoroja en saa lähtä enää edes yrittämään.

Pikkuinen voi kuitenkin oikein hyvin.
Kovasti potkii ja pyörii.
Isosiskot odottaa jo kovasti vauvaa.
Ihania hetkiä ollaan koettu,
 kun tytöt ovat olleet mahassani kiinni tunnustellen vauvan potkuja
Siinä minun pienet rakkaat ♥

Sitten loman muisteluun.
Talviloma on takana ja taskussa kivat muistot.
Tytöt ja mies viihtyivät päivät rinteessä.
Itse tyydyin hitaaseen kävelyyn ja katsomaan toisten laskuja.
Nyt vain odotellaan kesälomareissua.
Siitä kuulette myöhemmin.
Koirakin pääsi mukaan reissuun.
Esikoinen muisti laskettelutaidot samantien.
Kuopuksella vaati hetken opettelua ja muistelua.
Miehellä olikin alussa miettimistä, miten tyttöjen kans menee.
Kuopus kun ei ollut heti valmis vaikeimpiin mäkiin,
mutta esikoinen jo kyllästyi tylsiin pieniin laskuihin.
Lopulta esikoinen rohkaistui menemään yksinään.
Kyllä tällä äidillä oli vähän silmäkulma kosteana,
kun katsoin minun esikoisen menoa.
Vasta tuo sama tyttö oli vauva ja nyt meni tuollakin yksinään.
Puhelimella välillä ilmoitti itsestään.
 Enimmäkseen lomapäivinä aurinko paistoi,
mutta viimeinen laskupäivä oli harmaa ja sateinen.
Ei se kuitenkaan meidän laskijoiden menoa hidastanut.
 Ensi talvena taas laskettelureissulle.
Sitten ei tarvitsekaan yksin tai koiran kanssa olla rinteiden alla.

 KAUNISTA SUNNUNTAITA
JA
ALKAVAA VIIKKOA!