Suruaikaa

Blogi ollut hiljaiselossa vähän pidemmän aikaa. Lopputalvi ja kevät on mennyt vauhdilla.

Maaliskuun päivät meni siinä, kun normaalin perhe-elämän lisäksi hoidin itseäni
ja kävin mummua katsomassa sairaalassa.
Maaliskuun lopussa rakas mummuni nukkui pois.

Vieläkin välillä olen kuulevinaan mummun äänen, tunnen mummun kosketuksen.

Joskus yöllä herään itkemään. Pelkään että unohdan ihanat muistot.
Välillä tulee ajatuksia että soitan mummulle, käyn mummulla kylässä.
Sitten muistankin todellisuuden.

Lapsilla on ollut isomummua myös kova ikävä.

Eilen äitienpäivänä käytiin haudalle viemässä kukkia ja kynttilä <3