Miten se menikään

Kyllähän sitä joka vuoden alku täytyy muistella 

mitä siihen edelliseen vuoteen mahtuikaan.

Edellinen vuosi onkin ollut aktiivisimman bloggailuaikani hiljaisin vuosi.

Syynä se, että vuoteen on mahtunut paljon iloa ja surua,

mitkä on myös vaikuttanut tähänkin harrastukseen.

Tammi-Helmikuu

Tammikuussa ei ole paljon kameraan koskettu.

Se olikin aikaa, kun enimmäkseen menin sohvan ja vessanpöntön väliä.

Helmikuussa sitten paljastin suuren salaisuuden täälläkin.

Nyt tuo ihana salaisuus tuhisee omassa sängyssään.

Helmikuussa oli jo hieman energiaa.

Sitä ahmittiin lisää hedelmistä, auringosta ja kauniista kukista.

Pop-bloggaajat myös treffasivat Karlalla.

 Kiva oli päästä kurkkaamaan kotiin, mitä jo pitkään blogista katsellut.
Samalla tavata muita bloggaajia ja saada ns. kasvot kirjoittajille.

Maalis-Huhtikuu

Maaliskuussa jo annettiin tulevan kesän näkyä kodin sisustuksessa.

Makuuhuoneen tulevaa järjestystä pohdittiin.

Kyllä vain tykkäisin enemmän tuosta entisestä,

mutta pakkohan jossain vauvan jutut on olla.

Kävimme laskettelureissulla.
 Ja tämä äiti kyynelehti rinteen juurella
 kun huomasi kuinka isoja omat tytöt taas ovatkaan.

Yksi suuri haaveeni sisustuksen suhteen toteutui.
Perustelin ostosta että siinä on sitten pojan kanssa mukava keinua.
Näin on myös ollut! Alkuun yöt siinä poikaa syötin.
 Nykyään en koe sitä niin helpoksi paikaksi syöttämiselle, kun jätkä on sen verran pitkä.
Kyllä me kuitenkin muuten siinä sylitellään.
Ja onpahan tuo mieskin jo siinä alkanut istumaan,
vaikka alkuun oli hieman vastaan.

Touko-Kesäkuu

Ensimmäistä kertaa kokeilin saada omenapuunoksan kukkimaan sisällä.

Pop-bloggajat kokoontuivat Vinttikissan kotona ja Kodin1:ssä.
Vinttikissan luona ollut tapaaminen on jäänyt erityisesti mieleen.
Koti täynnä kivoja yksityiskohtia.
Meitä oli myös niin pieni porukka koolla, että oli oikein lämminhenkinen tunnelma.

Kodin sisustus alkoi olemaan kesäistä.
Ja voi kuka se tuolla nukkuukaan.
Ikävä tuota karvakuonoa!

Yksi matkahaaveistamme toteutui, reissu Gotlantiin.
Samalla kyllä katselimme Smoolannin seutua.
Huomattiin kyllä että kun on kolme viikkoa reissussa,
 niin kyllä siinä ajassa alkaa jokaisella koti-ikävä painamaan.

Heinä-Elokuu

Nämä kaksi kuukautta perustuvat kahteen niin erilaiseen tunteeseen.
Iloon ja suruun.
Reissulta palattua jouduinkin sairaalaan nestetankkaukseen.
Hieman myös pikkumies antoi merkkejä että tulisiko sittenkin etuajassa.
Loppujen lopuksi kaikkea muuta.
Tuli kuitenkin kiire laittaa vauvalle kaikki valmiiksi.

 Pikkumies piti kyllä meitä jännityksessä, kun pyöri loppuun asti mahassa siihen tahtiin
 ettei aina tiedetty mitenpäin on.
Tämän vuoksi synnytyspoli tulikin jo etukäteen hyvinkin tutuksi.
Yhtä vilkkaalta kaverilta on vaikuttanut mahan tällä puolenkin.

 Tyttöjen syntymäpäiviä kun juhlittiin,
 niin samanaikaisesti menetimme pihassamme asuneen isomummun.

 Elokuun alun yksi päivistä on jäänyt pysyvästi mieleen,
kun appiukko sairastui vakavasti.
Niin kovasti odotti pojan syntymää ja yhtäkkiä kaikki muuttui.

Tämän jälkeen päivät olivat aika harmaita.
Oikeastaan arjessa pysyi kiinni lasten vuoksi.
Kaikki alettiin vielä enemmän odottamaan pojan syntymistä,
kun uusi elämä toisi iloa mukanaan.

Vihdoin hän saapui elokuun loppupuolella.
Tietenkään sekään ei mennyt ihan oppikirjojen mukaisesti.
 Synnytys meni kiireelliseen sektioon.
Ilman sitä hän ei olisi meidän sylissä.

Syys-Lokakuu

Muistan kuinka elokuun lopussa/syyskuun alussa heräsin yhtäkkiä
 pihalla siihen että syksy on saapunut.
 Syksyllä nautin omista pienistä hetkistä.

Huonompi kesä säiden suhteen toi mahtavan syksyn.
Vaunulenkkejä tuli tehtyä paljon ja välillä jotain luonnonmateriaalia tuli sisälle asti.

Lokakuussa myös vietimme poikamme kastejuhlaa.

Marras-Joulukuu

Tein yhteistyötä Desenion kanssa.
Muutama kiva printti löysi sitä kautta kotiimme.
Pikkuhiljaa alettiin kotiin laittamaan joulua.

Pop-bloggaajat viettivät pikkujouluja satumaisen kauniissa kodissa,
Valkoisen kartanon elämää bloggaajan luona.

Joulujutut jäi tänä vuonna vähäisiksi tässä blogissa.
Kokeilin uusia pikkuleipiä, ja sen reseptin ehdin tännekin näpytellä.
Näitä tullaan tekemään vielä uudestaan.

Itsellä tietenkin jäi vielä joulun ajasta mieleen koiramme sairastuminen.
Hienoa, että eläinlääkäritkin tekevät työtänsä myös jouluisin ja saatiin koiralle apua.
Näin karvakuonon kanssa saatiin vielä hetken viettää yhteisiä aikoja.

Joulu olikin niin paljon erilainen kuin ennen.
Vauvallemme joulu oli ensimmäinen, koirallemme viimeinen.
Pappa ei ollut joulua viettämässä meidän kanssamme.

Vuosi oli kyllä aikamoinen.
Iloa ja surua.
Annettu ja otettu.
Mukavia ja ei niin mukavia muistoja.

 Mielenkiinnolla odotan mitä tämä vuosi tuo tullessaan.


Ps. Huh, vihdoin tämä valmis.
 Saanut monta kertaa kirjoittaa kun aina syystä tai toisesta keskeytyy.

Mitä mahtui vuoteen 2014

On aika kurkistaa, mitä mahtui vuoteeni 2014.

Tammikuu
Vuoden alku näytti olevan blogissani hiljaista aikaa.
Syynä lienee se, että innostuin virkkaamisesta.

Helmikuu
Helmikuussa virkkausinto vain jatkui.
Materiaalinen haavekin toteutettiin.

Maaliskuu
Aika jolloin nautitaan tulppaanista, kevätauringonpaisteesta.
Nyt huomasin, kuinka jotkut asiat vain unohtuvat ja kuvista asiat taas muistaa.
Maaliskuu oli hieman erilainen. Meidän pihalla lunta oli enää vain siellä täällä.

Huhtikuu
Maalis-Huhtikuun vaihteessa tehtiin perinteinen laskettelureissu.
Nautittiin keväästä ja pääsiäisestä.

Toukokuu
Äitienpäivänä kauan haaveilemani asia toteutui - sain oman järjestelmäkameran.
Sen myötä innostukseni valokuvaukseen kasvoi.
Tuntui että nyt on oikea apuväline tähän bloggausharrastukseen.

Kesäkuu
Vihdoin löysin nukkamaton tilalle jotain muuta.
Sisällä piristystä toivat kukat.

Heinäkuu
Mahtava kuukausi. Rakkaat tyttäremme täyttivät vuosia.
Kävimme  reissussa - karavaanari on kaikkien kaveri.
Sitten oli vielä oma aikuisten reissu asuntomessuille.
Kuun loppu huipentui festariviikonloppuun.

Elokuu
Nyt kun katsoo postauksia, niin tämä kuukausi tuntui olevan täynnä kaikkea.
Lastenhuoneet kokivat muutoksen.
Tehtiin metsäretkiä. Nautittiin täysillä loppukesästä.
Kuopuksemme aloitti eskarin ja esikoinen tokaluokan.
Äidin sydän täynnä haikeutta ja iloa.

Syyskuu
Valmistui pari Diy-juttua.
Olin mukana Järvikylän Diyyrttihaasteessa.
Kuukausi huipentui ihan omaan reissuuni.

Lokakuu
Kuukauden alussa tuli kuvailtua luontoa.
Pakkasaamut saivat minut kameran kanssa ulos.
Materiaalihaaveista toteutui String-työpöytä, mikä sai paikkansa esikoisen huoneesta.
Lokakuusta jäi mieleeni myös ensimmäinen blogitapaaminen, johon osallistuin.
Mahtavaa tutustua uusiin ihmisiin!

 Tätä kun jälkeenpäin muistelee, niin tuntuu että  kuukauden lopun väri oli harmaa tai musta.
Olin jo pitkään vetänyt täysillä. Lopulta tuli seinä vastaan.
Nyt jälkeenpäin olen vasta kunnolla ymmärtänyt, kuinka lopussa tuolloin olin.
Niin fyysisesti kuin henkisesti.
Nyt vasta häämöttää horisontissa mahdollisuus töihin paluuseen.

Marraskuu
Pakkanen ja lumi sai vieläkin innostumaan kuvaamisesta.
Jotain Diy-juttuja tuli tehtyä ja oli Diyyrttihaasteen toisen osan vuoro.

Joulukuu
Itsestä tuntuu, että joulukuun vedin alta riman.
Vaikka en saanutkaan tehtyä kaikkea, mitä olin listaani asettanut,
niin silti se joulu tuli.

Mitä toivon ja lupaan vuoteen 2015?

Ainakin sen, että oppisin olemaan armollisempi itselleni.
Paljon olen  jo oppinut, mutta elämä taas opetti etten tarpeeksi.
Toivon elämääni paljon arjen pieniä iloja ja mukavia onnenhetkiä.

Samaa toivon myös teille lukijoilleni!
Kiva että olette täällä. Mitä tämä bloggaaminen olisikaan ilman teitä ♥