Omenapuun kukkia ja arvonnan voittaja

Jonkun aikaa sitten omenapuun oksa koristi kotiamme.
Säännöllisellä veden vaihtamisella vihdoin omenapuunoksa alkoi kukkimaan.
Lapset tietenkin innoissaan kysymään milloin vuorostaan omenat tulee.
Ehkä siihen ei riitä pelkkä veden vaihtaminen.

Olemme saaneet kyllä vetää lähes kaikki sisustusesineet (ja muutakin)
 pikkumiehen ulottumattomiin.
Jotain juttuja olen kuitenkin jättänyt, että voidaan harjoitella mitä
 "ei saa koskea"-lause tarkoittaakaan.
Olemme päässeet siihen vaiheeseen, että lause kyllä ymmärretään
 ja oikeastaan tietyistä jutuistakin tiedetään mikä on kiellettyä aluetta.
Tässä vaiheessa tulee silmiin pieni pilke, hieman voidaan vilkaista näkeekö kukaan,
koskea kiellettyä juttua ja lopulta nauru päälle.

Kaikkea ei kuitenkaan ehdi nähdä ja omenapuun oksaakin saatiin hieman maisteltua.
Ilmeisesti oli kai hyvää, kun sitä ehdittiin maistelemaan useamman kerran.

Ja joo, olen ollut äiti joka on hieman ajatellut,
 että kyllähän nyt jokainen lapsi oppii mihin saa koskea ja mihin ei.
 Lasten vuoksi ei tarvitse tavaroita nostella ylemmäksi jne.
Jokainen kolme lastani on erilaisia ja esikoisesta tähän kuopukseen vauhti on kiihtynyt.
Pikkumies, nyt 8kk, ehtii joka paikkaan ja löytää kaiken.
Ketterästi muuten kävellään vitran rar-keinun kanssa ja keittiössä vaihdetaan artekin tuoliin,
tai sitten toisinpäin. Äidin sisustuskaveri siis kun huonekalutkin vaihtaa paikkaansa.
Design siis kelpaa vaikka kävelyn tueksi.

Blogissani ollut Anna-Mari Westin tuotteiden arvonta on päättynyt jo tovi sitten.
En suinkaan ole tätä unohtanut, mutta..

Vihdoin ja viimein kuitenkin arvontakone käynnistyi.

Kiitoksia kaikille osallistujille

ja erityiskiitos Anna-Mari Westille, joka lahjoitti arvontapaketin!

Arpoja tuli yhteensä 36.

Random org arpoi voittonumeroksi

numero 8, joka osui Sanna Ukonaholle.

 "Kahdella arvalla mukaan ja ruusut ottaisin. Nämä on kyllä aivan ihania tuotteita ❤️"

Laittaisitko minulle sähköpostiin kotihiirivarvikossa@gmail.com
 yhteystietosi, niin saisin paketin matkaan.

Onnea voittajalle!

Pääsiäinen

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ! 

Täällä Varvikossa pääsiäinen ei kauheasti erotu normaalista arjesta.

Koristeenakin vain oksia ja tulppaaneita (joita ollut muulloinkin).

Suklaata toki tulee syötyä normaalia enemmän.

Nytkin eletään ns. normaalia päivää.

Mies on kellon ympäri töissä ja itse lasten kanssa päivän keskenään.

Vuorotyöläisinä nämä kalenteripyhät ei aina oikein tunnu miltään.

Tunnistaako kukaan muu samanlaista fiilistä?

Somesta katsottuna monilla pääsiäsen aika tuntuu olevan kuin juhlaa.

Mut nyt mä taidan lähteä jatkaan pyykkihommia.

Kohta meidän arki muuttuu hetken lomaksi.

Operaatio saada pyykkikori tyhjäksi

ja hieman voisi jo laukkuja pakata.

Palmusunnuntai

AURINKOISTA PALMUSUNNUNTAITA!

Onko käynyt pieniä virpojia oven takana?

Täällä herättiin aamulla tohinaan, kun viimein koitti virpomispäivä.

Noitien sijaan meiltä lähtikin matkaan kaksi pupua omien kavereidensa kanssa.

Tytöt kun olivat saaneet päähänsä etteivät noidiksi pukeudu.

Itse vähän ajatusta vastaan, että virpomispäivänä alkanut tulemaan muitakin kuin noitia,

mutta siitä huolimatta annoin tytöille luvan.

Tai oikeastaan en jaksanut alkaa vääntämään asiasta.

Nyt on sitten kotiuduttu herkkukasan kanssa.

Kunhan pienin herää, niin lähdemme vielä virpomaan mummulle ja papalle.

Kevättä

Ah, mitkä ihanat ilmat eilen ja tänään.
Niin kevättä ilmassa.

Mulla on muuten joskus tosi vaikeeta keksiä otsikoita,
jos kuvina on vaan sekalaisia otoksia niinkuin tässä.
Mutta olkoon tämän punainen lanka se kevät ja arjen pienet ilot.

Jätkästä huomaa kuinka jotenkin tykkää auringonpaisteesta.

Liekö siis äitiinsä siinä tullut.

Yhtä aurinkoa on tämä meidän jätkäkin!

Kissa eilen ihmetteli pientä perhosta ikkunalla.

Olipas hetken jotakin puuhaa.

Ja hieman on jo tullut uutta tekstiiliä sohvan nurkalle.
Ihan tulee mieleen auringonsäteet mieleen kuviosta.

Ja vielä lopuksi:
katsokaa, mitä jätkä 6,5 kk on oppinut.

Eikä tietenkään kolhuilta vältytä.

AURINGONSÄTEITÄ PÄIVÄÄSI! ♥

Toukokuu - koivut

Peipposet pesää tehden

laulavat laulujaan.

Joku toi koivunlehden

vanhuksen ikkunaan.

Ikkunan takana kevät

uusi ja kirkas on.

Vielä hän muistaa kaiken:

tuulen ja auringon.

Purojen heleän soinnin,

muhevan, tuoksuvan maan.

Muistoissa metsän laulun

hän kuulee uudestaan.

Muistoissa hän yhä vielä

lapsi on onnellinen,

Tuoksussa koivunlehden

hän kokee kaiken sen.

- Anna-Mari Kaskinen -

Muistan kuinka viime perjantaina heräsin huomaamaan, kuinka koivut vihertävät.
Kiitos sateella mikä viime viikollakin oli vieraanamme.
Tuo inhottava märkä keli, joka kuitenkin saa niin mukavaa aikaan.

Tuosta kyseisestä runosta tulee mummuni mieleen.
Hänelle koivut olivat todella tärkeitä.
Tykkäsi kun hänen parvekkeen lähellä oli koivuja joita saattoi keinussa istuessa katsella.
Mummu kun meni huonoon kuntoon, niin silloin mietti ehtiikö enää koivun lehtiä nähdä.
Ei ehtinyt. Voi kunpa olisi huomannut tuoda muutaman koivunoksan sisälle lehdet kasvattamaan.
Vaikka eihän se tietenkään olisi ollut sama asia.
En kyllä yhtään ihmettele mummun ihastusta.
On nuo koivut vaan niin kauniita puita!

Vappua

Täällä vappua vietettiin rauhallisissa merkeissä.

Vappuaattona ei jaksanut suurempia ja itse olin lasten kanssa jo yhdeksältä nukkumassa.

Vappupäivänä avattiin grillikausi.

Syötiin yhdessä miehen vanhempien ja siskon perheen kanssa.

On se grilliruoka pitkästä aikaa vaan niiin hyvää!

Illasta herkuteltiin samalla katsoen suomen peliä ja lopuksi saunottiin.

Tämä äiti ei tehnyt munkkeja eikä simaa.

Kaupasta saa sen verran, mitä meillä niitä syödään.

No tuli taas kerran mietittyä pitäisikö viimein ensi vuonna tehdä itse sima.

Se jää nähtäväksi.

Jotenkin uskomatonta, että nyt on vasta lauantai.

Nyt nautitaan viikonlopusta!

Huhtikuu

Leskenlehti mullasta

esiin pulpahtaa.

Sinulle sen tahtoisin

tänään ojentaa.

Katso lapsi huhtikuun,

tänään kevät on.

Kohta juoksee iloissaan

puro vallaton.

Ohitse liitelee

keltaperhonen.

Aurinko näin lämmöllään

esiin kutsui sen.

Avaa ovet lukitut.

Valo tulvahtaa.

Sinäkin voit luottaen

uuteen uskaltaa.

- Anna-Mari Kaskinen -

Ei meidän mullasta vaan tule esiin leskenlehtiä.
Tänään kuitenkin oikeastaan pitkästä aikaa katselin kunnolla pihamaata.
Heräsin, kuinka pitkällä tämä kevät oikein onkaan.
Puissa silmuja ja raparperit jo komeasti nousseet esiin maasta.
Nyt aloinkin odottamaan sitä hetkeä kun saa tehdä kesän ensimmäisen raparperipiirakan!

Muutama räpsy

Kuvia viikon takaa.

Jääkaappisanat ovat jo niin nähtyjä.

Äitini antoi meille omansa.

Hyviä nyt kun kuopus harjoittelee lukemista ja kirjoittamista.

Esikoinen taiteili niistä sanapuun.

On näistä tullut hauska juttukin.

Meillä on pikkuisen ultrakuvat jääkaapin ovessa.

Välillä olen kuvien päälle ja viereen laittanut sanoja tyyliin "tärkeä", "rakas" jne.

Jostain syystä nämä sanat aina häviävät siitä.

Kumpikin tytöistä kyllä odottaa pikkusisarusta kovasti,

mutta vahva epäilys minulla on kumpi toimii ns. sanavarkaana.

Maaliskuu

Kevääseen herään,

pajunkissoja kerään.

Ei kauan kestä

matka kesään pääsiäisestä.

Ja voi lintuja, voi,

kuinka niiden laulu jo soi! 

Taas hieman myöhässä tämä ns. kuukauden runo.
Ihana kevät täällä, vaikka takatalvea on luvattu.
Ei älä tule!
Palmusunnuntai on ensi viikon sunnuntaina.
Tänä vuonna voi käydä niin, että meidän lapsilla jää virpomiset tekemättä.
Siitä ollaankin saatu kuulla palautetta, miksi just reissussa silloin ollaan.
Eipä tullut tuota asiaa mietittyä, kun syksyllä talvilomaviikkoa katseltiin.

Ihana, ihana aurinko

 Aurinko paistaa niin kauniista ja lintujen lirkutus kuuluu sisälle asti.

Tulee ihan keväinen olo.

Ystävänpäivätulppaanit

Ensiksi kiitoksia kaikille onnitteluista edelliseen postaukseen liittyen! <3

Täällä on taas sairasteltu, mutta aletaan taas olemaan voiton puolella.

Jaksoin tänään jopa kaivaa kameran esille ja kuvata kauniita ystävänpäivätulppaaneja.

Jospa vihdoin tulisi kunnolla kevättä rintaan ja energiaa enemmän.

AURINKOISTA ALKAVAA VIIKKOA!

Räpsyjä pihalta

Omalla pihalla harjoittelin kameran käyttöä

 Viinimarjapensaat vihertää

Mikähän kasvi tässä alemmassa kuvassa on?

Sain vastauksen kysymykseen. 

Alemmassa kuvassa on Vuohenjuuri.

Iloa ja riemua!

Luminen vappu

Mökkireissu onnistuneesti takana.

Hieman vaan oli talviset oltavat kun lunta satoi ihan kunnolla.

Iltapäivällä alkoi kuitenkin aurinko paistamaan ja lumikin suli nopeasti.

Vappuaattona lapset saivat valvoa normaalia pitempään.

Herkkuja syötiin että napa paukkui.

Lasten sammuttua me aikuiset saunottiin ja vietettiin aikaa yhdessä.

Jopa kahteen asti jaksettiin valvoa.Sitten oli pakko antaa periksi.

Me oltiin mökillä asuntoautolla.

Paljon parempi vaihtoehto näin, niin saa lapset rauhassa nukahtaa ja heräillä.

Ystäväperheen lapset kun ovat niin aikaisin jo hereillä.

Kun taas meidän tytöt nauttivat nukkumisesta, varsinkin esikoinen.

Itkuhälytin ostettiin esikoista odottaessa, kahdeksan vuotta sitten.

Edelleen sille on käyttöä, joten rahat eivät ole menneet hukkaan.

Kuinka kätevää pitää hälytin asuntoautossa kun itse ollaan mökissä.

Toivottavasti pääsemme nauttimaan kesäisistä päivistäkin tuonne.

Välillä on vaan hieman hankalaa löytää sopivaa yhteistäaikaa töiden vuoksi.

Toukokuu

Kuva Kimmo Taskinen / HS

 Västäräkki matkoiltansa

kertoilee jo juttujansa.

Lintukodin kuistilla

iloinen on tunnelma.

Laulut kauas kantautuu,

onkohan jo toukokuu?

ILOA TOUKOKUULLE!

Oksat omenapuun

Aina ei tarvitse paljon aihetta iloon.

Omenapuun oksat pienin vihertävin lehdin ilahduttavat minua keittiössä.

Sehän on taas uuden viikon alku.

ILON HETKIÄ!

Pääsiäistä

Pääsiäisenä meidän kahvipöydässä oli Valion ohjeella tehty Hyydytetty valkosuklaa-limekakku.

Lintu oli innostunut hieman munimaan pesäänsä.

Tytöt saivat uudet potkulaudat ja niitä on testailtu.

Pihamaata tullut hieman tutkittua.

Raparperi kivasti jo nostaa päätään ja lehtikin tullut.

Huomenna se olisi karu totuus ja paluu arkeen.

Jotenkin näihin lomapäiviin jo ehti tottua.