Liebster Award-haaste

Viime vuoden puolella jo sain tämän haasteen blogista Elämää tuomipellon laidalla.

Katsotaan, mitä saan vastattua.

1. Mitä blogisi merkitsee sinulle?

harrastusta, omaa juttua, irtautumista,
hyvää mieltä

2. Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä?

Täällä samassa paikassa vanhempana ja ryppyisempänä!

Ajatella, esikoinen silloin jo kohta 20-vuotias.

Minähän voisin olla vaikka jo mummu. Eiiii!

3. Sisustushaaveesi tällä hetkellä?

Oijoi, niitähän riittää mutta rahaa ei.
Tällä hetkellä olohuoneen pöydän uusiminen on ollut kovasti mielessä.
Siitä suurin haaveeni on Normann Copenhagen Tablo.
Aijai, kun se olisi kiva!

4. Aiotko tehdä uudenvuodenlupausta?

En

5. Mistä arkipäiväsi koostuvat eli millainen on päivärytmisi?

Tällä hetkellä oma rytmini menee paljon lasten mukaisesti.

Aamulla herätän tytöt kouluun.
Vielä jonku aikaa sitten pienimies nukkui siihen aikaan,
mutta nykyään herää jo aikaisemmin.
Aamupuuron keittämistä ja itsellä kahvin juontia.
Vauvan kanssa touhuamista ja kotihommia.
Lounaan lämmittäminen pikkumiehelle,
jonka jälkeen päiväunet.
Tällöin yleensä käyn itse lenkillä.
Mahdollisesti saan naapurin rouvasta lenkkeilyseuraa,
jos vauvoilla rytmi samanlainen.

Silloin yleensä onkin jo ekaluokkalainen ehtinyt kotiin.

Sitten ruoan laittamista.

Illasta mahdollisesti tyttöjen harrastuksiin kuskaamista.

Lasten kanssa touhuilua ja iltahommat.

Tytöillä alkaa iltajutut klo 19.

Puol ysi heidän täytyisi olla sängyssä.

Usko tai älä, mutta niihin iltahommiin menee se 1,5 tuntia!

Kun kaikki lapset mahdollisesti ovat sammuneet klo 22 mennessä, 

on sitä itsekin niin väsynyt että silmät kiinni ja pää tyynyyn.

Valmiina yöllisiin herätyksiin ja seuraavaan päivään.

6. Suurin sisustusmokasi?

En kyllä tiedä onko mitään varsinaisia mokia tapahtunut.
Välillä on vain maku muuttunut, ja nytkin kotona muuttaisi
vaikka ja mitä kun vaan olisi mahdollista.

7. Mitä muita sosiaalisen median kanavia käytät kuin blogia?

Facebook, instagram

8. Paras matkailumuistosi?

Jokaisesta matkasta on jäänyt mukavat muistot.
Sanotaan vaikka, että erityisesti jäänyt mieleen
 mieheni ja minun autoreissu Ruotsin ja Tanskan kautta Etelä-Saksaan ja takaisin.
Lähdettiin reissuun etukäteen kauheasti suunnittelematta missä leirintäalueilla yövytään jne.
Ainoastaan Nurnbergista varattiin hotellihuone muutamaksi yöksi.
Paikalle päästyään hotelli osottautui aivan kauheaksi.
Siellä oli todella likaista, haisi pahalle jne.
Petivaatteet näytti siltä ettei niitä olisi edellisen käyttäjien jälkeen vaihdettu.
Saatiinkin sanottua meidän yöpyminen irti ja vaihdettiin majapaikkaa leirintäalueelle,
jossa oli parempaa ja kaikenlisäksi halvempaa.
Tuosta reissusta on jäänyt mieleen se jonkinlainen vapauden tunne.
Ei me nytkään aina tarkkaan kaikkea suunnitella,
mutta kyllä lasten kanssa tietysti mennään kuitenkin erillätyylillä.
Kiva olisi lastenkin kanssa käydä autoreissulla tuolla jossain keski-euroopan tienoilla.

9. Miten kuljet työmatkasi?

Omalla autolla

10. Toiveesi joulupukilta?

Pienen toiveen joulupukille esitin Marimekon astioista,
ja se toive toteutettiin.
En kuitenkaan koe että aikuisena tarvitsisin lahjoja.
Kyllä se nykyään on vaan niin, että joulu tulee jostain muusta.
Kyllä äidin sydäntä lämmitti, kun huomasi lapsen silmien palon,
 kun viimein joulupukin säkistä nostettiin paketti mikä oli just sen mallinen kuin ykköslahjatoive.

11. Terveiset lukijoillesi?

Kiitos että olette siellä!
Kaikki aikanaan lähti liikkeelle, kun halusi vaan tehdä jotain.
Saada itselleen hyvää mieltä.
Nyt voin rehellisesti sanoa, että en varmaan olisi jaksanut tätä näin kauan ilman teitä lukijoita.
Puuro on hyvää ilman suolaakin, mutta parempaa suolan kanssa.
Näin myös blogi on itselleni parempi teidän lukijoiden ansiosta!

Mielellään aina kuulisin teiltä palautetta ja ehdotuksia.
Risuja, mahdollisia ruusuja.
Mistä toivoisitte minun kirjoittavan?
Ihanaa, että olette siellä.
Kiitos paljon! ♥
 

Blogini tarina

Blogini tarinaa on pyytänyt/haastanut Sanatorio ja Meidän mökki ja kaupunkikoti

 Joskus aikaisemminkin olen aukaissut tarinaa blogin takaa,

mutta kertaus on opintojen äiti vai miten se meni.

Blogini nimi tulee yksinkertaisesti meidän tontin nimestä.
Tonttihan ollaan ostettu miehen mummulta,
 joka asui lähes loppuun asti omassa mökissään tässä samalla pihalla.
Viime kesänä isomummu nukkui pois.
Hauskaa kun tonteilla on omat nimet.
Isomummulla olikin tapana puhua näistä kylän ihmisistä myös tonttien nimillä.
Näinhän se on ennen ollut tapana.
Täällä siis Varvikon Marru,
oikealtaa nimeltään Marianne.

Alkuun nimi oli Kotihiiri Varvikossa.
Kotihiiri tuli siitä, kun blogi käsittää enimmäkseen tämän kodin asioita.
Myös meidän pienempää neitiä sanottiin ennen kotihiireksi.
Nyt tuntuu olevan paremminkin kylähiiri,
kun aina olisi jossain kaverilla menossa.
Jossain vaiheessa halusin lyhentää nimen ja heitin pois Kotihiiri sanan.
Voi kun sen saisi vielä osoitteestakin poissa!

 Aivan ensimmäisen blogikirjoituksen olen julkaissut 5. joulukuuta 2011,

eli tässähän on blogia takana jo 4 vuotta.

En tuolloin alkuun blogiani tuonut kauheasti esille enkä kommentoinut muiden blogeihin.
Sisustusasioista juttelin eräällä keskustelupalstalla.
Sinne linkkiä laitoin, kun kotona oli jotain uutta tms.
Blogi tuntui siis aluksi olevan vaan pohja tuolle.

Keväällä 2012 blogini tuntui enemmän käynnistyvän.
Silloin oli takana ollut raskasta aikaa.
Itse olin ollut jo vuoden sairauslomalla loukkaantumisen jälkeen.
Elin kovassa kivussa. Samalla yritin vaatia oikeuksia myös vakuutusyhtiöltä yms.
Tuolloin myös rakas mummuni sairastui ja nukkui pois.
Alkoi tuntumaan, että kaipaan jotain tekemistä.
Jotain mihin voin kirjoittaa ja kuvata niitä elämän pieniä iloja.
Toisaalta myös sitä turhamaisuutta, joka tuntuu aika pieneltä silloin kun elämä koettelee.
Kuitenkin se turhamaisuus antaa omalla tavallaan voimaa.
Kun saa tehdä sitä, mistä tykkää.

Välillä blogini on hakenut suuntaa, mitä tänne kirjoitan.
Jossain vaiheessa oli enemmän lastenvaatteistakin juttua,
mutta kun ei kotona ole yhteistyökykyisiä lapsimalleja niin se vähän jäi.
Toisaalta kun tämä on lifestyle tyyliä, niin blogihan elää arjen mukana.

Tietysti blogini on antanut minulle myös paljon.
Olen saanut tämän kautta tutustua uusiin ihmisiin.
Muistan kuinka jännitti mennä ensimmäiseen blogitapaamiseen,
mutta voitin jännitykseni. Onneksi.
Toivottavasti kaikkea kivaa on vielä edessäpäin tämän harrastuksen parissa.

Nyt en nimeäkään ketään varsinaisesti,
mutta haasteen saa sellaiset bloggaajat jotka eivät ole vielä blogitarinaa kertonut.
Olkaapa hyvä!

HAASTEEN SÄÄNNÖT:

Haasteen saatuasi kirjoita oma tarinasi blogissasi: 
Miten blogi sai alkunsa, kuinka se kehittyi ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia?

Tämän jälkeen haasta neljä (4) bloggaajaa kirjoittamaan oma tarinansa.

Lopuksi, mikäli olet mukana Instagramissa, käy lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogitarina. 
Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä.

#blogitarina-haasteen käynnisti KOTOTEKO-blogi.

Liebster award haaste

  Marri blogista Takkatuli ja villasukat muisti minua jo tovi sitten Liebstre award-haasteella.

Haasteen säännöt:

 Haasteen avulla pyritään saamaan näkyvyyttä blogeille, joilla on alle 1000(!) lukijaa.

 Ideana on vastata yhteentoista annettuun kysymykseen, sekä keksiä itse 11 kysymystä seuraaville haastettaville.
Lopuksi haaste pistetään eteenpäin yhdelletoista bloggaajalle. 

Tässä Marrin kysymykset ja minun vastaukset.

1. Mikä on mieleisin pihapuuhasi?

   2. Mikä on ikävin pihapuuhasi?

Vastaan näihin kahteen kysymykseen kerralla.
 En ole oikein mikään viherpeukalo.
Lämpimällä ilmalla on kuitenkin ihan mukavaakin nyppiä rikkaruohoja tms.
Haravoinnista en niin kauheana välitä. Varsinkaan kun meilläkin on tonttia paljon,
että sitä työtä riittäisi. Oikeasti kuitenkin tykkäisin pihahommista enemmän mitä voin tehdä.
Niska ja käsivammani estää tätä aika paljon. Harmittaa kun ei enää ole sellaista kunnon kasvimaata.
Kuinka kiva olisi laittaa jotain kasvamaan ja nauttia sitten oman maan antimista.
Tosin vasta minulla pihalla puuhasteluinto hävisi, kun kukkapenkin siistimisen jälkeen löysin itsestäni punkin. Hyi että!

3. Unelmiesi piha?

Unelmieni pihassa olisi kukkaloistoa ja kukkien tuoksua.
Ruusut ja pionit on sellaisia mistä tykkään todella paljon.
Tottakai myös joku vesijuttu olisi pihassa tuomassa ihanaa veden ääntä.
Oleskelupaikkoja kivasti eri puolilla pihaa.
Ja yksi haaveistani on kesäkeittiö!

4. Unelmiesi sisustus?
Oikeastaan tykkään todella monenlaisesta sisustuksesta.
Ehkä mieluisin on kuitenkin moderni, skandinaavinen,
jossa on kuitenkin ripaus vanhaa.
Huonekaluja ja tavaroita joilla on tarina takana.

Toisaalta taas mielestäni vanha talo vaatii myös hieman sen aikakauden sisustuksen.
Eli sisustaminen myös sen mukaan millainen talo itsessään on.     

5. Mitä sisustus- tai puutarhalehtiä luet?

Tällä hetkellä itselleni tulee Deko.
Tykkään lähes kaikista sisustus- ja puutarhalehdistä.
Joskus tulee ostettua irtonumeroita juttujen perusteella.

6. Tykkäätkö, että blogissa on paljon kuvia vai tekstiä?

Oikeastaan tykkään sekä että.
Nykyään kun väsymys ja vaivat on vähentäneet bloggailua,
niin enemmän on  tullut katsottua vain kuvia.

7. Millaisella kameralla kuvaat?

Canon EOS 600D

8. Mikä on parasta kesässä?
Ehdottomasti aurinko ja sen tuoma lämpö!
 

9. Onko sinulla harrastusta, josta et ole vielä kertonut blogissasi?

Hmm.. eipä taida olla, harrastukset on tullut kerrottua.

10. Mitä haluaisit oppia?
Ensimmäinen mikä tuli mieleen ja liittyy myös blogiin,
niin valokuvaus! 
 Haluaisin myös oppia käsitöitä. Virkkausta olen pikkuhiljaa opetellut.
Lisäksi mikä tärkeintä haluaisin oppia luottamaan itseeni.

11. Toteutumaton unelmasi ja vieläkö uskot sen toteutuvan?
Suurimmat unelmani ovat toteutuneet.
Minulla on oma perhe, jossa tällä hetkellä kaksi ihanaa tyttöä ja kolmas lapsi tulossa.
Lisäksi rakastava aviomies. On myös oma koti isolla pihalla, missä lapsilla on tilaa juosta.

Matkoista tietenkin aina välillä haaveilen.
Yleensä mieheni kanssa meillä on erilaiset matkahaaveet.
Yhteisenä haaveena on amerikan/kanadan matka.
Toivottavasti se toteutuu vaikka viimeistään meidän eläkepäivinä ;)

En laita haastetta eteenpäin, sillä taas kestäisi ennenkuin keksikin itse kysymykset.   

Ihana muistaminen

Jonkun aikaa sitten Jaana blogista at home muisti minua haasteella,

missä ilahdutetaan blogikaveria.

Lähdin haasteeseen mukaan ja sain Jaanalta paketin.

Ihana yllätyksen Jaana laittoikin minulle.

Messinki alunen, ihana itse piirtämä sulka-kortti,

Marimekko servettipaketti ja vähän suuta makeaksi suklaalla.

Ennenkuin sain tämän postauksen tehtyä,

niin suklaa on jo syötynä ja servettejäkin tullut käytettyä,

joten ne eivät päätyneet kuviin asti.

Messinki alunen on kyllä niin kaunis.

Niitä jo ehdinkin Jaanan blogissa ihailla,

ja nyt minulla itselläkin on yksi sellainen.

 Tällä hetkellä sai paikkansa keittiössä sijaitsevasta string pocket-hyllystä.

Jotenkin sopii niin hyvin yhteen meidän  Kuplat-valaisimen kanssa.

 Sulka-piirros kyllä ansaitsee ympärilleen kehykset.

Oikein paljon kiitoksia Jaana! Halauksia ♥

P:S Te joita minä lupasin muistaa, niin en suinkaan ole unohtanut asiaa.

Pieni ajatus ollut mielessä, mutta en ole saanut sitä toteutettua

kun ollut nyt kaikenlaista omassa voinnissa.

Haaste - ilahduta bloggaajaa

Blogeissa on kiertänyt ihastuttava haaste - ilahduta bloggaajakaveria.

Tarkoituksena on muistaa ja ilahduttaa blogikaveria antamisen ilon merkeissä.

At home blogin Jaana antoi minulle kyseisen haasteen.

Kiitoksia Jaana! ♥

Haasteen säännöt:

Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt 

ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän).

Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan,

 laita ilahdutusasia vireille.

 Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla

 esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. 

Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!

Voit tottakai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevaa bloggaajakaveria,

 mutta silloin haastetun ei tarvitse enää itse haastaa uusia kirjoittajia.

Hieman oli miettimistä kenet muistaisin.

On niin paljon ihania bloggaajia.

Lopulta päädyin ilahduttamaan seuraavia bloggaajia

kiitoksena kommenteista mitä jätätte blogiini.

Outi's life

Maailman paras paikka

Laittaisitteko yhteystietonne minulle (kotihiirivarvikossa@gmail.com) 

niin laitan jotain matkaan.

Haaste: Sisustustyönjako

Jossu blogista Maailman Paras Paikka heitti minua haasteella,

 missä pohditaan sisustustyönjakoa kotona.

"Miten puolisot osallistuvat sisustukseen, vai onko perheissä perinteinen työnjako,
 jossa vaimo sisustaa ja mies hoitaa raskaammat hommat ja ehkä sen elektroniikan?"

 1) Osallistuuko puolisosi sisustuksen suunnitteluun?

 Jonkun verran mietimme yhdessä.
 Esim. pintamateriaaleista minä olen katsonut ensin niitä sopivia vaihtoehtoja
 ja niiden pohjalta sitten yhdessä mietitty. 

Myös isommat kalusteet on tullut yhdessä mietittyä.

2) Toivoisitko puolisosi osallistuvan enemmän kodin sisutukseen?

 Ja jos toivot, miten haluaisit hänen osallistuvan?

 Toivoisin siinä määrin, että pääsisin vielä lieventämään remppakuumettani.

Tovin olen yrittänyt puhua olkkarin ja meidän makkarin remontoinista.

Puheeni ei ole saanut tuulta purjeisiin.

Jos itselläni vaivat antaisi periksi niin varmasti remontoisin yksinään.

Toisaalta ymmärrän miestäni.
Kun tekee usein töissä pitkää päivää ja työvuorojen vaihtelut ovat raskaita,
 niin ei siinä ensimmäisenä kotona remppaaminen kiinnosta.

3) Eroaako makunne toisistaan?

 Kyllä! Mies haluaisi täyttää kodin kalusteilla ja tavaroilla.

Itse taas tykkään hieman hillitymmästä sisustuksesta.

Joskus on vääntöä myös kalliimpien tavaroiden (design) haaveilusta ja ostamisesta.

On tullut pohdittua ja mietittyä asioita myös lapsuudenkodin kannalta.

Vanhempiemme asunnot eroavat sisustuksellisesti toisistaan kunnolla.

Itse tykkään enemmän siitä sisustuksesta mistä myös vanhempani

ja mies taas siitä mihin on itse omassa lapsuudenkodissaan tottunut.

 4) Riitelettekö sisustusratkaisuista?

 Emme kuitenkaan asiasta varsinaisesti riitele.

Välillä on vain tiukkaa keskustelua.

Meidän kotia katsomalla voi ehkä miettiä kumpi täällä määrää enemmän ns. kaapin paikan.

 5) Teettekö kotiin tulevat hankinnat yhdessä vai erikseen?

 Isommat ostokset tehdään periaatteessa yhdessä.

Välillä meille vaan ilmestyy mielestäni turhaa elektoniikkaa

 ja sille vastapainoksi ostan myös (itselleni) jotakin.

Tässä vasta mieheni kyllä hieman yllätti ja osti esikoisen kanssa neidin huoneeseen maton kysymättä minun mielipidettä.
 Ihan tyytyväinen en kyllä valintaan ollut, mutta huoneen asukas on tyytyväinen.
Ei se auta kuin äidinkin jossain kohtaa joustaa.

 6) Kuinka paljon kompromisseja teette yhteisen kodin sisustuksen eteen?
 Ja kumpi joustaa enemmän?

Kyllähän niitä kompromisseja joutuu tekemään.
Luulen, että mies joutuu joustamaan enemmän.

 7) Miltä puolisosi koti näytti silloin, kun ensimmäistä kertaa vierailit siellä?
 Tuliko välittömästi olo, että tämä on tässä, vai mietitkö hiovasi puolison maun paremmaksi/toisenlaiseksi?

 Kyllähän se oli sellainen aika tyypillinen poikamiesboksi.
Jotain sieltä myöhemmin lähti mukaan ensimmäiseen yhteiseen kotiimme.

Haasteen laitan matkaan seuraaviin blogeihin:

Hetkiä maalla

Cirkus

Mingaliina's

Nuapurissa

Olkaapa hyvä :)

Haaste: 7 asiaa

Tohkeissaan-blogin Katri heitti minua haasteella, jossa saan paljastaa seitsemän asiaa itsestäni.
Katri olikin keksinyt haastavat kysymykset.

1. Millaisia asioita lykkäät tuonnemmaksi?
Oon huono tekemään päätöksiä, joilla ei ole mitenkään erityisemmin kiire.
Mietin, pohdin ja makustelen.
Tämä näkyy todella hyvin mm.kodin sisustusasioissa.
 "Tarvinko tätä oikeasti, tykkäänkö siitä varmasti myös myöhemmin. Jos kuitenkin vielä mietin."
Samoin joidenkin asioiden hoitaminen joiden ei tarvitse tapahtua just nyt
aina jostain syystä vain jää. 

2. Mikä on ollut elämäsi paras päätös?

 Lapset!

Tässä kuvassa tytöt kesällä 2011

Tytöt olen saanut suhteellisen nuorena, kun itselläni ei ollut vielä ammattiakaan luettuna.
Lähellä oli ihmisiä, jotka tätä hieman kauhistelivat.
Sen hetkisessä kaveripiirissä olin ainoa joka alkoi perhettä perustamaan.
Esikoisen ollessa vauva lähdin lukemaan ammattiani.
Olimme molemmat sitä mieltä, että kiva olisi saada lapset pienellä ikäerolla.
Kummallakaan meistä ei ole ollut sisaruksesta kaveria lapsuudessa.
Tämä tarkoitti sitä, etten mahdollisesti ehdi käydä koulua loppuun.
Toiveemme toteutui. Välillä olin kuopuksesta äitiyslomalla ja taas jatkoin lukemista.
Voin rehellisesti sanoa, että olen ylpeä itsestäni.
Sain koulusta kiitettävät paperit, vaikka minulla oli pienet lapset.

Nyt jälkeenpäin oon kyllä miettinyt, että millä ihmeen energialla mä sen kaiken tein.
Varsinkin silloin kun kuopus oli pieni.
Neiti kun valvotti yöllä, illat roikkui minussa kiinni.
Kyllähän mä sen muistan, että monesti tuli tehtyä koulutehtäviä pikkuneiti sylissä.

Kolmonen onkin sitten tulossa ns. oppikirjojen mukaiseen oikeaan aikaan.
Olen ollut työelämässä, saanut vakipaikan.
Itsestä tuntuu niinkuin olisi uudella kierroksella.
Ja en sillä ihan samalla nuoruuden energialla. 

3. Millaisia elämänohjeita viljelet?
Minulla ei varsinaisesti ole tapana viljellä mitään tiettyä elämänohjetta.
Paljon on hyviä ohjeita olemassa, joista tykkään.
Yksi mikä on erityisesti jäänyt mieleen ja mitä itselle yritän muistuttaa.
" Seuraa unelmaasi" 

 

4. Miten ilahdutat ystävääsi?
Mä oon varmasti maailman surkein ystävä.
En  kai paljon ilahduta.
Yritän kuitenkin muistaa kysellä kuulumisia, 
sanoa kiitos ja hyvät sanat kun niihin on aihetta.
Viime aikoina varsinkin tuntuu että ystävyyssuhteet ovat hieman jääneet taka-alalle.
Itse ollut välillä niin heikkona, että tärkeintä ollut vaan yrittää perhe-elämää pyörittää.

5. Millainen on unelmaviikonloppusi?
Olisi aika unelma lähteä miehen kanssa kaksin jonnekin reissuun.
Todella vähän ollaan kahdestaan käyty missään.
Onkohan kaks kertaa sen aikana kun vanhempia ollaan oltu, ja esikoinen täyttää kesällä yhdeksän.
Toisestakin reissusta palattiin suunniteltua aikaisemmin kotiin, kun tuli vaan niin ikävä. 

Tätä kyllä sitten aloin miettimäänkin, että onko se Se unelma.
Siellä reissussa kuitenkin ikävöitäis tyttöjä.
Jos lähtisikin koko perheellä jonnekin vain nauttimaan yhdessä olosta.
Unohtamaan arjen huolet ja kiireet. 
 Ja kukaan ei riitelisi sen viikonlopun aikana ;)

6. Mikä on mielenkiintoisin paikka, jossa olet käynyt?
 Tämä olikin vaikea kysymys. Tuntuu etten ole käynyt missään niin erityisessä paikassa.
Mieleeni tuli kuitenkin yläasteen luokkaretki Saarenmaalle.
Todella kaunista paikkaa. On kuitenkin varmaan sellainen paikka minne ei tule uudestaan mentyä.

7. Onko sinulle jotain suunnitelmia tulevalle kesälle?

Kyllä, kyllä! Mä oon niin kesäihminen eli odotan tulevaa kesää jo paljon!
Tuleva kesä/syksy onkin meidän perheessä muutoksen aikaa.
Kolmosta odotetaan syntyväksi kesän lopussa, eli kesällä olen aikamoinen rantavalas.
Olen päättänyt nauttia tyttöjen kanssa kesästä!

Onhan meillä myös kesälomareissu suunnitelmissa.
Vihdoin yksi matkahaave toteutuu mitä ollaan jo jonkinaikaa mietitty.
Ja en, en anna raskauden tätä estää. Nyt vaan siis sormet ristiin ettei mitään esteitä tule vastaan.
Tosin kyllä alkuperäistä matkasuunnitelmaa jouduttiin hieman muuttamaan,
kun saimme tietää tulevasta pienestä.

Nyt ei ajatus minulla virrannut enkä keksiä uusia kysymyksiä,

joten en tätä laita varsinaisesti kenellekään eteenpäin.

Jos sinua kuitenkin haaste kiinnostaa, niin vastaa näihin samoihin haastaviin kysymyksiin.

Taivas rajana

Taivas rajana-haastetta jo aloittelin omalla joululahjatoivelistalla.

Ideana siis on, että mitä toivoisi itselle, hänelle ja ystävälle/lapselle kun taivas on vain rajana.

Tämä olikin hieman haastavaa.

Tiedän, ettei mieheni on enemmän jalat maassa- ihminen

joka ei haaveile suurempia.

Kolme asiaa kuitenkin sain laitettua kollaasiin.

Harrastusporukalla tekevät eri videoita, joten siihen kaipaisi tuollaista videokameraa.

Itse en kuitenkaan noista sen suuremmin ymmärrä, niin en tiedä onko just tuo se mikä olisi hyvä.

Oma kotiteatteri on ollut miehellä jo kauan haaveena.

Joku täällä kodissa laittaa vastaan, ettei meidän olkkariin tule erilaisia kaiuttimia.

Kukakohan se mahtaa olla...

Miehellä olisi haaveena saada meidän vintti asuinkäyttöön

 ja sinne rakentaa elokuville tarkoitettu huone.

Haave, mikä miehelläni on ollut jo niin kauan kuin ollaan tunnettu, käydä Kanadassa.
Samoin se on tullut minun haaveeksi.
Jospa me viimeistään eläkepäivillä sinne yhdessä mennään.

Sitten en osannutkaan valita jotain yhtä ystävää.

Lapsillekaan ei suurempia toiveita tule.

Tai no lapsethan toivoisi itse suuuren kasan erilaisia leluja.

Nyt on in: lego friends, little petshop, 

barbie, monsterhigh, my little pony.

Haasteen heitän sellaiselle, joka ei ole vielä blogissakaan kirjoittanut kirjettä joulupukille.
Olkaapas hyvä!

Rakas Joulupukki

Rakas Joulupukki, tiedän että aikuisena minun ei pitäisi ilmoittaa toiveitani
mutta jokatapauksessa tässä jotain..

Kirja-lahjana joku näistä olisi kiva.

Seuraava keräilykohde jota hieman olen jo aloitellut.

Muutama kiva sisustusjuttu Muutolta, Haylta ja By Lassenilta

Haaveet ja toiveet sen kun vain kasvaa

Sain Maailman Paras Paikka-blogin Jossulta haasteen Taivas rajana.
Ideana on luoda kolme joululahjakollaasia - Minulle, yksi hänelle ja yksi ystävälle tai lapselle.
Ideana on se, että rahasta ei tarvitse välittää, vain taivas on rajana.

Koska itselläni tämä joululahjalistaus/haavelistaus odotti jo luonnoksissa jaan haasteen kahteen osaan ja tässä on minun osio.
Tietenkin kun taivas on rajana voisin lisätä tähän vielä mökin järven/meren rannalla,
 matkan maailman ympäri, täysi remontti kotiimme, uudet kalusteet.

Onneksi saa haaveilla eikä se maksa mitään.

Väriä viikkoon // Punainen

Tämän päivän väri on punainen.

Punaista löytyy lastenhuoneista pieninä pilkahduksina.

Haasteen laitan eteenpäin Katjalle, blogiin Lilla Tirlittan
Viisi päivää ja viisi eri väriä.
Lähdetkö Katja mukaan?

Väriä viikkoon // Pinkki

Kodissa, jossa asuu kolme prinsessaa ei varmasti pinkin väriä puutu.

Sitä löytyy oikein voimakkaana värinä ja sitten hieman haaleampana.

Kaksi muuta prinsessaa kyllä osaa nimetä nämä sävyt omilla nimillään.

Tässä oikeastaan pinkin lisäksi vaaleanpunainen.

Tällä kertaa voisin haasteen antaa blogiin Täyttä elämää.

Hannele löytyykö viidelle päivälle oma väri?

Väriä viikkoon // Turkoosi

Turkoosia löytyy Varvikosta.

Jos ei sisustuksesta, niin minun päältä.

Nykyään ehkä vähemmissä määrin,

mutta kuitenkin ollut yksi lempiväreistäni pitkään.

Haasteen heitän Jennille blogiin casa blanco.
Viisi päivää, viisi eri väriä.
Löytyykö?

Väriä viikkoon: Keltainen

Väriä viikkoon-haasteen sain Vaihtelevasti valkoista-blogin Hanilta.
Alkujaan All you need is white-blogin Satu mietti blogissaan pitävänsä teemaväriviikon.
Tästä Syhinä-blogin Syhi innostui itsekin, ja muutti Satun ajatuksen haasteeksi asti.

Hauskassa haasteessa ideana on jokaisena arkipäivänä löytää kodistasi uusi väri
ja tehdä tästä postaus.
Viisi päivää ja viisi eri väriä.
Jokaisella värillä haastetaan joku mukaan.

Itse kyllä muutan sen verran haastetta,
 että peräkkäisinä päivinä en ehkä väripostauksia tee.
Ensimmäisen päivän väriksi valitsin keltaisen.

Ihanainen nainen Jossu, blogista Maailman Paras Paikka.
Löytyisikö teiltä viisi eri väriä?

Taas ne syö sitä...

Meillä syödään Todella paljon salaatteja.

Ruoka mikä maistuu myös lapsille.

Sen lisukkeeksi jotain lihaa tai kalaa.

Kesällä tulee grillattua todella usein.

Näin teimme myös eilen.

Kuopus kattasi pöydän sillä välin kun itse tein salaatit,

joten täytyihän kuviksi ikuistaa.

 Vesimelonia leikatessa siitä irtosi sydämen muotoinen pala.

Tuli käytyä naapurissa kukkavarkaissa.

Kauniita kieloja maljakossa.

Lopulta kävi niin että kielot lähti terassille,

kun huomattiin muutavan muurahaisen kävelen pöydällä.

Oli siis hetken pieni ilo sisällä.

Ja huomasittekos ettei siitä itse grilliruoasta ollut kuvaa.

Sitä oli niin nälkäinen että kun ruoka saapui pöytään,

ei kamera käynyt enää pienessä mielessäkään.

Itsellä on tällä hetkellä sunnuntain sijasta ihan perjantaiolo.

Todella raskas ja kiireinen työpäivä tehtynä.

Töistä kun tulin niin lähdettiin kyläilemään.

Meillä on upeasti taas jotain arjen luksusta,

 kun molemmilla on vapaapäivät maanantaina ja tiistaina.

Kyllä ihminen voi olla välillä niin pienestä iloinen.

Nyt vaan toivotaan oikein ihanaa ja aurinkoista säätä!

muoks. Jos tämä olisi arkihaaste 3/5.
Mä kovasti yritän muistaa ja tehdä tämän.