Usko itseesi

Aikaisemmin kirjoittelin kuinka täällä on nykyään virkkuukoukku heilunut.

Minulla, joka inhosi koulun käsityötunteja.

Minulla, joka ei ennen uskonut mahdollisiin omiin taitoihin.
Minulla, joka ei uskonut saavan jotain näkyvää aikaiseksi.

Ei, taitoni eivät ole edelleenkään priimaluokkaa,

mutta jotain olen saanut luoduksi.

Sekin on jo jotain! 

Olen opetellut itselleni parhaan tavan oppia virkkausta.

Minulle ei virkkausohjeiden tekstit sano paljon mitään.

Jos sanookin niin niitä täytyy ensin miettiä ja pohtia yön yli,

tai toisenkin, ennenkuin aukenevat.

Aina en aloittaessani edes tiedä mitä teen, kunhan kokeilen.

Näin syntyi laukku esikoiselleni.

Olipa vaan jotain harmaan-sinertävää lankaa josta aloin jotain tekemään.

Lanka loppui ja sitten mietin mitähän tästä tulisi.

Lopulta siitä syntyi tälläinen.
Minä itse tein jotain!
Siitä olen iloinen.
Iloisena myös neiti keikuttaa laukkua olkapäällään.

Usko sinäkin itseesi! <3