Mitä mahtui vuoteen 2014

On aika kurkistaa, mitä mahtui vuoteeni 2014.

Tammikuu
Vuoden alku näytti olevan blogissani hiljaista aikaa.
Syynä lienee se, että innostuin virkkaamisesta.

Helmikuu
Helmikuussa virkkausinto vain jatkui.
Materiaalinen haavekin toteutettiin.

Maaliskuu
Aika jolloin nautitaan tulppaanista, kevätauringonpaisteesta.
Nyt huomasin, kuinka jotkut asiat vain unohtuvat ja kuvista asiat taas muistaa.
Maaliskuu oli hieman erilainen. Meidän pihalla lunta oli enää vain siellä täällä.

Huhtikuu
Maalis-Huhtikuun vaihteessa tehtiin perinteinen laskettelureissu.
Nautittiin keväästä ja pääsiäisestä.

Toukokuu
Äitienpäivänä kauan haaveilemani asia toteutui - sain oman järjestelmäkameran.
Sen myötä innostukseni valokuvaukseen kasvoi.
Tuntui että nyt on oikea apuväline tähän bloggausharrastukseen.

Kesäkuu
Vihdoin löysin nukkamaton tilalle jotain muuta.
Sisällä piristystä toivat kukat.

Heinäkuu
Mahtava kuukausi. Rakkaat tyttäremme täyttivät vuosia.
Kävimme  reissussa - karavaanari on kaikkien kaveri.
Sitten oli vielä oma aikuisten reissu asuntomessuille.
Kuun loppu huipentui festariviikonloppuun.

Elokuu
Nyt kun katsoo postauksia, niin tämä kuukausi tuntui olevan täynnä kaikkea.
Lastenhuoneet kokivat muutoksen.
Tehtiin metsäretkiä. Nautittiin täysillä loppukesästä.
Kuopuksemme aloitti eskarin ja esikoinen tokaluokan.
Äidin sydän täynnä haikeutta ja iloa.

Syyskuu
Valmistui pari Diy-juttua.
Olin mukana Järvikylän Diyyrttihaasteessa.
Kuukausi huipentui ihan omaan reissuuni.

Lokakuu
Kuukauden alussa tuli kuvailtua luontoa.
Pakkasaamut saivat minut kameran kanssa ulos.
Materiaalihaaveista toteutui String-työpöytä, mikä sai paikkansa esikoisen huoneesta.
Lokakuusta jäi mieleeni myös ensimmäinen blogitapaaminen, johon osallistuin.
Mahtavaa tutustua uusiin ihmisiin!

 Tätä kun jälkeenpäin muistelee, niin tuntuu että  kuukauden lopun väri oli harmaa tai musta.
Olin jo pitkään vetänyt täysillä. Lopulta tuli seinä vastaan.
Nyt jälkeenpäin olen vasta kunnolla ymmärtänyt, kuinka lopussa tuolloin olin.
Niin fyysisesti kuin henkisesti.
Nyt vasta häämöttää horisontissa mahdollisuus töihin paluuseen.

Marraskuu
Pakkanen ja lumi sai vieläkin innostumaan kuvaamisesta.
Jotain Diy-juttuja tuli tehtyä ja oli Diyyrttihaasteen toisen osan vuoro.

Joulukuu
Itsestä tuntuu, että joulukuun vedin alta riman.
Vaikka en saanutkaan tehtyä kaikkea, mitä olin listaani asettanut,
niin silti se joulu tuli.

Mitä toivon ja lupaan vuoteen 2015?

Ainakin sen, että oppisin olemaan armollisempi itselleni.
Paljon olen  jo oppinut, mutta elämä taas opetti etten tarpeeksi.
Toivon elämääni paljon arjen pieniä iloja ja mukavia onnenhetkiä.

Samaa toivon myös teille lukijoilleni!
Kiva että olette täällä. Mitä tämä bloggaaminen olisikaan ilman teitä ♥