lauantai 25. heinäkuuta 2015

Suru

 
 En olekaan vielä blogiin kertonut,
että tyttöjen synttäreiden aikaan saimme surua.
Samassa pihassa asunut isomummu nukkui pois pari viikkoa sitten.

Aikoinaan ostettiin tämä tontti, Varvikko, rakennuksineen isomummulta.
Hän asui jo silloin tontilla, vanhasta navetassa kunnostetussa mökissään.
Itse rakensimme tontille uuden talon.
Mummulle jäi asumisoikeus taloonsa niin kauan kuin elää.
Tuntuu oudolta ajatella, että mummu ei oikeasti ole enää tulossa taloonsa.

Meillähän on nykyajaksi hieman erilaisempi pihapiiri.
Naapuritontilla asuvat miehen vanhemmat.
Tonttien väliin ei olla tehty mitään selvää rajaa, esim. aitaa.
Ollaan useampi sukupolvi yhdessä.

Jotenkin surullista, että kun kohta tähän tulee yksi lisää,
niin yksi lähtee.
 Elämää.

Eilen saateltiin isomummu viimeiselle matkalle.

On pihamme nyt tyhjä ja hiljainen, et kulje sä kanssamme siellä.
Sait kodin toisen ja rauhaisan, on kesä ainainen siellä.

Kaunista matkaa isomummu!

26 kommenttia:

  1. ❤️

    löysin tänään blogiisi, joten seuraamaan jäädään teidän arkeanne. :) meillä vähän samanlainen tilanne kuin teillä, anoppila on ihan naapurissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Kiva kun jäit seuraamaan. Tervetuloa! Nykyään taitaa olla harvinaisempaa, että sukulaiset vieressä. Itsellä ainakin tukiverkostosta ollut molempien vuorotöiden vuoksi todella suuri apu.

      Poista
  2. Osanotto! <3 Kuulostaa ihanalta teidän pihapiiri! Ja varmasti suuri suru ja muutos nyt teillä.. Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ Onhan tässä nyt muutosta. Lapsille ainakin ollut suuri etuoikeus kun isovanhempia niin lähellä.

      Poista
  3. Lämmin osanotto. -K-

    VastaaPoista
  4. Lämmin osanottoni, voimia ja jaksamista♥

    VastaaPoista