Viikonloppureissu

Pari viikkoa sitten tein lasten kanssa viikonloppureissun Kalajoelle.

Harmi vaan, kun ilmat eivät oikein suosineet.

Sen vuoksi JukuPark ja kiipeilypuistokin jäivät kokematta.

Tytöt kuitenkin tykkäsi juosta hiekkarannalla ja käydä hieman kahlaamassakin vedessä.

Poika oli siihen asti ottanut kotona parin askeleen pyrähdyksiä ilman tukea.

Tuolla rannalla askeleita tulikin hieman enemmän.

Siitä se sitten lähti. Ikää tuolloin pian 10kk.

Tällä hetkellä meillä jo kävellään enemmän kuin kontataan.

Toisen päivän aamunakin tytöt halusivat rannalle varpaita kastelemaan,

vaikka välillä hieman tuli vettä.

Pojan päiväunien jälkeen lähdettiinkin SaniFaniin polskimaan.

Kylpylä oli kyllä hieman huono meidän porukalle.

Iso allas oli melko syvä eikä sinne ollut näkyvyyttä pienten altaasta.

Tyttöjä olisi myös houkutellut ns. virtaava joki, 

mutta yksin sinne eivät uskaltaneet enkä kyllä olisi ehkä päästänytkään.

Kyllähän me siellä kuitenkin reilu tunti saatiin aikaa kulumaan.

Tytöt kuitenkin toivoivat, että mentäisiin joskus koko perheellä,

niin toinen vanhemmista voisi olla pojan kanssa ja toinen katsoa tyttöjen perään.

Illalla vielä ulkoilua ja jätskien syöntiä ennenkuin sadekuuro iski päälle.

Sunnuntaikin avautui sateisena.

Emme oikein keksineet mitään tekemistä,

 joten lähdimmekin ajamaan heti lounaan jälkeen kotiin.

Nyt sitten suunnittelemaan sitä koko perheen reissua.

Kyllähän se itseä hieman helpottaa, kun on toinen aikuinen kaverina.

Toki tytöistä on todella paljon apua,

ja mielellään puuhastelevat pikkuveljenkin kanssa.

Pitkästä aikaa

Heipä hei täältä Varvikostakin pitkästä aikaa!

Miten se elo vaan vie mennessään, ettei oikein mitään tunnu ehtivän.

Itsehän menin tosiaan takaisin töihin toukokuun puolessa välissä.

Niin se vaan äitiyslomakin eteni vauhdilla ja jätkä kasvanut silmissä.

Mies jäi kesäksi kokeilemaan koti-isänä oloa.

Kuulemma ei ole ollut ikävä töihin.

Yllättävän hyvin jätkäkin on sopeutunut äidin poissaoloihin.

Me kun oltiin aikamoisessa symbioosissa ihan loppuun asti.

Siinä vaiheessa kun töistä kotiudun, niin kiire on syliin kova ja minussa kiinni roikutaan.

Vielä kun mennään imetyksellä,

 niin välillä olen kyllä miettinyt että onko ikävä äitiä vai tissejä.

Ehkä molempia.

Vauhdikas pikkumies on edelleen laittanut kodin sisustusta vähän uusiksi.

Kaikkea on saanut nostaa pois mihin vain pienet sormet yltävät.

Ja siis ne pienet sormethan yltävät koko ajan korkeammalla,

ja kun ottaa koroketta niin sillä saa vielä lisää pituutta.

 

Meninpä sitten jättämään tv-tasolle pöytävalaisimen ajatuksella,

 että sehän on niin painava ettei varmasti saa sitä alas.

Ei se sitten niin painava ollutkaan ja olikin eräänä iltana lattialla.

Ja tietysti rikki.

Välillä siis tuntunut, ettei täällä kotona ole edes mitään sisustus-asioita jaettavaksi,

kun mitään ei oikein voi pitää esillä.

Tulipa koettua tämäkin että kaikkiin lapsiin ei tehoa "ei saa koskea"-lause.

Mutta tämä on loppujen lopuksi pieni ajanjakso meidän elämässä.

Varmasti tulee yllättävän pian se aika, kun äidin sisustusjutut saa olla ihan rauhassa.

 

Yhden pienen kesäreissun olen lasten kanssa tehnyt.

Katsotaan jos siitä vaikka saisin postauksen aikaiseksi.

Tyttöjen synttärit häämöttää ihan nurkan takana,

ja niitä saisi alkaa valmistelemaan.

 Heinäkuun puolessa välissä koittaa kesäloma,

ja heti loman alettua lähdetään reissuun.

Jotenkin tuntuu, että niin se tämä kesäkin menee vauhdilla.

Millaisia kesäsuunnitelmia teillä lukijoilla on?

Oletko jo lomalla vai onko se vielä edessäpäin,

vai peräti jo takanapäin?

 

ps. Pientä sisustusjuttua tuli takan päälle vaihdettua jonku aikaa sitten.

Tuli niin kaipuu Gotlantiin, missä kävimme viime kesänä,

että piti ihan kiviä laittaa esille.

Omenapuun kukkia ja arvonnan voittaja

Jonkun aikaa sitten omenapuun oksa koristi kotiamme.
Säännöllisellä veden vaihtamisella vihdoin omenapuunoksa alkoi kukkimaan.
Lapset tietenkin innoissaan kysymään milloin vuorostaan omenat tulee.
Ehkä siihen ei riitä pelkkä veden vaihtaminen.

Olemme saaneet kyllä vetää lähes kaikki sisustusesineet (ja muutakin)
 pikkumiehen ulottumattomiin.
Jotain juttuja olen kuitenkin jättänyt, että voidaan harjoitella mitä
 "ei saa koskea"-lause tarkoittaakaan.
Olemme päässeet siihen vaiheeseen, että lause kyllä ymmärretään
 ja oikeastaan tietyistä jutuistakin tiedetään mikä on kiellettyä aluetta.
Tässä vaiheessa tulee silmiin pieni pilke, hieman voidaan vilkaista näkeekö kukaan,
koskea kiellettyä juttua ja lopulta nauru päälle.

Kaikkea ei kuitenkaan ehdi nähdä ja omenapuun oksaakin saatiin hieman maisteltua.
Ilmeisesti oli kai hyvää, kun sitä ehdittiin maistelemaan useamman kerran.

Ja joo, olen ollut äiti joka on hieman ajatellut,
 että kyllähän nyt jokainen lapsi oppii mihin saa koskea ja mihin ei.
 Lasten vuoksi ei tarvitse tavaroita nostella ylemmäksi jne.
Jokainen kolme lastani on erilaisia ja esikoisesta tähän kuopukseen vauhti on kiihtynyt.
Pikkumies, nyt 8kk, ehtii joka paikkaan ja löytää kaiken.
Ketterästi muuten kävellään vitran rar-keinun kanssa ja keittiössä vaihdetaan artekin tuoliin,
tai sitten toisinpäin. Äidin sisustuskaveri siis kun huonekalutkin vaihtaa paikkaansa.
Design siis kelpaa vaikka kävelyn tueksi.

Blogissani ollut Anna-Mari Westin tuotteiden arvonta on päättynyt jo tovi sitten.
En suinkaan ole tätä unohtanut, mutta..

Vihdoin ja viimein kuitenkin arvontakone käynnistyi.

Kiitoksia kaikille osallistujille

ja erityiskiitos Anna-Mari Westille, joka lahjoitti arvontapaketin!

Arpoja tuli yhteensä 36.

Random org arpoi voittonumeroksi

numero 8, joka osui Sanna Ukonaholle.

 "Kahdella arvalla mukaan ja ruusut ottaisin. Nämä on kyllä aivan ihania tuotteita ❤️"

Laittaisitko minulle sähköpostiin kotihiirivarvikossa@gmail.com
 yhteystietosi, niin saisin paketin matkaan.

Onnea voittajalle!

Äitienpäivänä

AURINKOISTA ÄITIENPÄIVÄÄ! ♥

 Aamulla sain perinteisesti odotella sängyssä herätystä.

Lopulta kun keittiössä oli kaikki valmista,

tuli lapset ja mies herättämään.

Ihanat lahjat sain jälleen kerran minun rakkailta! <3

On kyllä etuoikeutettu olla Äiti.

Saan olla kiitollinen, että minulla on kolme lasta.

Oikeastaan vähän ihmeitä kaikki.

Onneksi minulla on teidät lapseni.

ps. En ole unohtanut mennyttä arvontaa.

Arvontakone laulaa alkuviikosta, joten olkaapa kuulolla.

Palkintohylly lastenhuoneessa

 Heipähei taas pitkästä aikaa.

Nyt päätyi blogin puolellekin kuvat pienemmän neidin palkintohyllystä.

Onhan se jo tovin ollut seinällä, mutta se kiire...

 Oikeastaan minulla ei paljon ollut osaa ja arpaa tämän valinnan suhteen.

Jotain hyllyä oltiin jo yhdessä mietitty.

 Vaikeutta toi se että täytyi olla joku systeemi 

miten mitallitkin sai hyvin esille.

Ikeassa käydessä neiti tämän itse bongasi ja se oli sitten siinä.

Muutama mini frisbeegolf kiekkokin on päässyt hyllyn päälle.

 Hieman kun eräs perheenjäsen pyörii noissa hommissa.

Viikonloppuna minulla onkin kivaa tiedossa.

Huomenna pääsemme mieheni kanssa kahdestaan leffaan,

kun ystäväni/pojan kummitäti ottaa pojan hoitoon,

tai varmaan heille tytötkin menevät.

Viimeksi olemme käyneet kaksin jossain joskus ennen pojan syntymää,

eli onhan siitä jonkun verran aikaa (poika tänään 8kk).

Yksinkään en paljon mihinkään pääse,

mutta lauantaina menen ystäväni kanssa teatteriin.
Tuntuu, että nyt on alkanut kalenteri täyttymään treffeistä
 kun alkaa olemaan viimeisiä kotiäiti viikkoja.
Työ alkaa olemaan jo kovasti mielessä,
ja hieman jännitystäkin että muistaako sitä vielä kaikkea.

Ps.

Käykäähän osallistumassa arvontaan,

mikä on menossa blogissani ---> klik

Anna-Mari West ihanat tuotteet + arvonta

Milloin viimeksi sinulla on tullut lähetettyä ystävälle tai tuttavalle tervehdys postin mukana?
Harmi, kun tällaisen postin lähettäminen on hieman jäänyt.
Jospa kauniit kortit innostaisivat ihmisiä yllättämään toisia postin mukana.

Anna-Mari Westin kortit ovat jo kauan ihastuttaneet minua.

Blogissani onkin aina välillä näitä kortteja näkynyt, 

kun kauppareissuilla on sattunut lähtemään mukaan kotiin piristykseksi.

Miten joku yksinkertainen asia on saatu vangittua kuvaan kivan näköiseksi?

Esimerkiksi alimmassa kuvassa olevat lankarullat.

Korttien lisäksi löytyy muistikirjoja, julisteita, lahjakirjoja,

magneettituotteita, muistilappuneliöitä,
kalentereita, kirjepapereita, lahjakasseja.

Kaikki tuotteet löydät täältä. Verkkokaupan toimituskulut ovat ilmaiset.
Voit seurata Anna-Mari Westiä myös facebookissa.
Siellä onkin nyt nähtävillä millainen kortti on valmistunut tulevaa äitienpäiväää ajatellen.

Instagramissa jo eräs päivä vihjailin, että posti toi mukavan paketin.
Pääsin tekemään Anna-Marin kanssa blogiyhteistyötä.

Osa tästä paketista kuuluukin, jollekin teistä.

Laitetaan siis arvontaa käyntiin.

 Arvonnan voittaja saa kymmenen Anna-Mari Westin korttia ja muistikirjan.

Kerro kommenttikenttään kumman muistikirjan haluaisit, ruusut vai lankarullat.

Arvonnan säännöt:

1 ARPA: kerrot tämän postauksen kommenttikenttään,

kumman muistikirjoista haluaisit

2 ARPA: olet lukija/liityt lukijaksi ja kerrot kumman muistikirjoista haluaisit.

Anonyymit muistakaa jättää tunnistettava nimimerkki.

Laittakaa kommentin yhteyteen sähköpostiosoite, 

jos teillä ei ole blogia mistä teidät tavoittaa.

Arvonta alkaa nyt ja päättyy 26.4.-16

ONNEA ARVONTAAN!

Blogiyhteistyössä Anna-Mari West

Hedelmäsmoothie

Tykkään todella paljon Frooshin smoothieista.

Suortuva-blogin Nanni kirjoitti vasta itse tehdystä samantapaisesta smoothiesta,

minkä ohjeen oli Frooshin pullon kyljestä napannut.

Tuli kyllä olo, että tuota on tehtävä.

Mahtava vitamiinipomppi.

 Miksi en ole edes aikaisemmin asiaa hoksannut,

että aina pitäisi tehdä maitopohjainen smoothie.

 Hieman kuitenkin Nannin ohjetta muutin.

Minun smoothieen tuli

3 omenaa

2 appelsiinia

puolikas banaani

puolikas lime

1 mango

hieman appelsiini-verigreippitäysmehua

Kaikki vain blenderillä sekaisin ja mehua sekaan sen verran että oli juotavaa.

Ennen mehun laittamista otin smoothieta meidän 7kk ikäiselle vauvalle.

Poika tykkää paljon kaupan hedelmäsoseista,

mutta tätä syödessään tuli kunnon maiskutus.

Tänään voisi tehdä smoothien mihin tulee appelsiinia, päärynää, omenaa ja mangoa.

Aurinkoa sisältäpäin, kun muuten näyttää taas olevan harmaa päivä.

MUKAVAA VIIKONLOPPUA!

Ripaus vaaleanpunaista

ILOA HUHTIKUUHUN!

Kevään myötä sohva sai uudet sohvatyynyt.

Tällä kertaa ripauksella vaaleanpunaista.

Mistähän minuun iski?

Tyynyn väriä valitessa pohdin,

 ettei tämä(kään) väri ole varmaan ensimmäisenä miesten mieleen.
Ja kuinkahan moni vaimo kysyy sisustusmielipiteitä mieheltänsä.
Täytyy myöntää, että allekirjoittanut harvemmin.
Ainoastaan isommat jutut päätetään yhdessä,
ja silloinkin joku päättää aina sen ns. kaapin paikan.

Toisaalta mieheni ei luultavasti edes välitä minkälaiset tyynyt sohvalla on,
kunhan on jotain mihin päänsä painaa.
(ja siinä vaiheessa joku huutaa älä sotke, pilaa, laita läjään mun tyynyjä) 

Juu, ei ole kuulunut mitään sanaa uusista tyynystä.
Mutta meidän 10-vuotias esiteini, joka ei yleensä myös mitään huomaa,
laittoikin merkille että jotain on muuttunut.
"Siis yök, siis Miks Vaaleanpunaista!?" 

Äiti nyt välillä haluaa vähän hempeillä. 

Pääsiäinen

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ! 

Täällä Varvikossa pääsiäinen ei kauheasti erotu normaalista arjesta.

Koristeenakin vain oksia ja tulppaaneita (joita ollut muulloinkin).

Suklaata toki tulee syötyä normaalia enemmän.

Nytkin eletään ns. normaalia päivää.

Mies on kellon ympäri töissä ja itse lasten kanssa päivän keskenään.

Vuorotyöläisinä nämä kalenteripyhät ei aina oikein tunnu miltään.

Tunnistaako kukaan muu samanlaista fiilistä?

Somesta katsottuna monilla pääsiäsen aika tuntuu olevan kuin juhlaa.

Mut nyt mä taidan lähteä jatkaan pyykkihommia.

Kohta meidän arki muuttuu hetken lomaksi.

Operaatio saada pyykkikori tyhjäksi

ja hieman voisi jo laukkuja pakata.

Pientä juhlaa

Viime viikolla juhlimme toisen tyttömme nimipäivää.

Pieni muistaminen nimipäivänä on tullut tavaksi,

kun tytöt jakavat syntymäpäiväjuhlan.

 Tyttö ei ole niin herkkujen (paitsi keksien) ystävä.

Yritin sitten miettiä, mikä kakku olisi myös sankarin mieleen.

Kinuskikissan sivulla törmäsin tähän mokkapalakakkuun.
Kiva uusi versio tästä klassikko herkusta.
Mielestämme ei kuitenkaan voita sitä ihan perinteistä mokkapalaa.

Kuvissa vilahtaa myös Aarikan kynttilänjalka minkä voitin MadeinKoti-blogista.
Aarikan kynttilänjalkoja olenkin tovin ihaillut.
Todella mieluinen voitto siis oli.