torstai 9. heinäkuuta 2015

Kuulumisia ja kutsukortteja

Lomalta palattu ja pieni palanen sydämestä jäi Gotlantiin.
Aivan upea saari. Ehdottomasti joskus uudestaan.
Reissupostaukset tulossa, kunhan saan tehtyä.
Kuvia tuli otettua valtavasti, joten iso työ valita mitkä päätyvät tänne.
Tässä yksi kuva näin alkuun.
Hieman pieniä vastoinkäymisiäkin meillä oli matkalla.
Mm. auto meni rikki, ja uuden osan tilaaminen viivästytti menoa sen verran,
että ei ehditty alkuperäiseen laivaan, millä suomeen olisi pitänyt tulla.
Samoin muutama pienempi juttu, josta toivottavasti matkavakuutus antaa korvaukset.
Toisaalta kun kolme viikkoa on reissussa, niin siihen saattaa mahtua yhtä ja toista.

Vastoinkäymiset vaan jatkui Suomen puolella.
Ennen kotiintuloa olimme vielä yöt Lahdessa ja Jyväskylässä,
kun miehellä oli siellä työhommia.
Reissun aikana turvotukseni jaloissa kasvoi,
mutta Jyväskylässä ollessa turvotus oli jo valtaisaa.
Lisäksi sitä tuli myös käsiin enemmän.
Turvotuksesta olen kärsinyt aikaisemmissakin raskauksissa,
ja silloinkin sitä ollut paljon. 
Nyt tiedän, että voi olla vielä paljon enemmän.

Kotiin päästyä myös oloni alkoi olemaan aika heikkoa.
Lopulta kun oksetti, pää oli valtavan kipeä särkylääkkeestä huolimatta, supisteli,
 ja tuntui ettei pystyssä jaksa pysyä niin soitin äitiyspolille.
Sinne näytille ja ottivatkin osastolle tiputukseen ja seurantaan.
Kolme yötä siellä sain viettää.
Pääsin kotiin kun ruoka alkoi pysymään sisällä ja olokin hieman parempi.
Supisteluja on edelleen aika paljon.
Vielä kun malttaisi vauva pysyä hetken aikaa masussa,
sillä kuukausi olisi vielä laskettuun aikaan.
Hieman tämä yhtäkkinen voinnin muutos saivat
mieheni ja minut heräämään.
Kohta vauva on oikeasti täällä ja kotona ei ole mitään laitettuna.
Nyt on sitten sänky ja hoitopöytä kaivettu varastosta esille.
Pieniä vaatteita pesty.

Ja mitä tekee Äiti, vaikka itse ei olekaan täysin kunnossa.
Yrittää miettiä ja suunnitella (lue: hieman stressata) lasten tulevia syntymäpäiviä.
Ennen sairaalaanmenoa sain muutaman kutsukortin tehtyä,
osittain kyllä mieheni avustuksella.
Lopulta sai mies osallistuakin enemmän leikkaa ja liimaa-askarteluun.
Kortteja kun oli vielä tekemättä siinä vaiheessa kun makasin jo sairaalassa.
Tällaiset kortit lähtivät tyttöjen kavereille.
Viikonloppu juhlitaan ja pääsee äitikin osalliseksi juhlaan.
Hieman ollaan kyllä mietitty, että jos vauva päättää osallistua myös näihin yhteiskemuihin.
Tytöillähän on synttärit 13. ja 14.7 (vanhempi ensin),
niin 15. päivähän olisi mainio kolmannelle.

Ja kaks viimeisintä kuvaa on kännykkäkuvia.
Alemman on mies vaan alkujaan laittanut minulle tulemaan,
kun kortit olivat valmiina.
Eli ei ole mietitty miltä kuva blogissa näyttää ;)

Jos tässä kohta muukin perhe heräisi tähän päivään,
niin voitaisiin lähteä tekemään valtavat juhlaostokset kauppaan/kauppoihin.
Päivällä saankin ystäväni kaveriksi leipomaan.

MUKAVAA PÄIVÄÄ!

10 kommenttia:

  1. Tästä ei varmasti lohtua ole, mutta mietin, että ehkä kumminkin on tässä kohtaa onni, että ei ole meneillään mitkään superhelteet. Olosi on ollut ihan riittävän tuskaisa varmasti muutenkin. Toivon, että on jo parempi ja että vauvakin malttaa vielä pysyä "piilossa" :).

    Mukavia synttäreitä ja kaikkea hyvää odotuksen loppumetreille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Juu kyllä tässä itse kiittää ettei ole helteitä. Sai niistä muutamista kuumista ilmoista reissun päällä nauttia ja se riitti.Tyttöjä kun olen odottanut viimeisillään on ollut ihan todella kuuma. Varsinkin 2006 kun esikoinen syntyi. Kyllä sitä on nyt miettinyt että mitenhän sitä silloin jaksoi :)

      Poista
  2. Älähän nyt liikaa siellä touhota ja stressaa. Oma keho on kyllä hyvä mittari jaksamiselle :) sitä kannattaa kuunnella.
    Mukavaa leivontapäivää ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, pakko oli pudottaa to do-listasta tehtäviä myöhemmäksi. Nyt ei vaan millään jaksa ja pysty läheskään kaikkea.

      Poista
  3. Koita nyt levähtää siellä :). Juu, tiedän, helpommin sanottu kuin tehty.. Ihanaa että mies auttaa tarpeen vaatiessa, meillä ois menty kyllä kutsutekstareilla, jos miehelle ois askartelujuttuja ehdotellut.. Kivoja synttäreitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritetään levähtää. Onneksi kroppa sitä supistuksilla välillä vaatiikin. Meillä mies ei varmaan uskaltanut ehdottaa kutsutekstareita. Olin jo kuopuksen kanssa kortit suunnitellut ennen reissua ja niitä ehdittiin vähän aloitellakin.

      Poista
  4. Huh, onneksi olet vielä yhtenä kappaleena! Tsemppiä ja muista levätä! Äläkä stressaa liikaa! Terveys ennen kaikkea <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Yhtenä kappaleena edelleen, vaikka oikeasti jo kovasti toivon ettei tämä kovin pitkään enää mahassa viihtyisi. Olo ei ole edelleenkään mikään maailman parhain.

      Poista