Tämä päivä on taas minua muistuttanut siitä, miksi tykkään vuorotyöstä.
Kiva olla viikollakin kotona. Kun mies on töissä, niin tyttöjen kans tulee tehtyä eritavoin asioita.
Samoin jostain syystä saan enemmän kotitöitäkin tehtyä.
Viikonlopuissa/yhteisissä vapaissa on aina kuitenkin ne omat juttunsa.
Nyt kun olin vapaalla, niin otettiin esikoisen kanssa askel kohti ison tytön maailmaa.
Neiti sai harjoitella ensimmäistä kertaa yksin kulkemista.
Eskarista lähti pyöräilemään kotiinpäin ja me lähdettiin kotoa vastaan.
Matkalla täytyy isompi tie ylittää, joten sitä ei anneta vielä yksin mennä.
Muistan kuinka olen monta kertaa katsonut pieniä kulkijoita tuolla pyörätiellä.
Nyt mun oma pieni on jo yksi niistä.
Esikoisen ollessa eskarissa pystyin vain ja ainoastaan keskittymään kuopukseen.
Pikkuneiti on sellainen joka tarvitsee todella paljon läheisyyttä ja yhdessäoloa.
Jos sitä ei muuten saa, niin ottaa sen yöllä.
Höpötettiin, piirrettiin, kyläiltiin.
Ulkoilutettiin leikkimäyristä kun oikea vaan nukkui.
Esikoiselle ostettiin joululahjaksi kirja, missä opetetaan piirtämään.
Siitä itsekin harjoittelin, kun oikeasti olen tosi surkea.
Eläimetkin nauttivat tästä päivästä.
Pupulle onnea on omenapuunoksat
Koiralle onnea on kiva nukkumapaikka.
Meillä ei kannata unohtaa prinsessahameita lattialle.
Kissalle onnea on paikka auringosta
Itselle arjen pientä iloa on nämä kaikki ja paljon muuta <3
Uusia lukijoita on taas liittynyt joukkoon mukaan. Tervetuloa seuramaan pala arkeamme :)
Miten teidän viikko on lähtenyt käyntiin?
Uusia lukijoita on taas liittynyt joukkoon mukaan. Tervetuloa seuramaan pala arkeamme :)
Miten teidän viikko on lähtenyt käyntiin?
Oi mitä karvakasoja teillä, eläimet osaavat kyllä nauttia! :)
VastaaPoistaKarvakasoja tosiaan! Näin keväällä kiroan aika usein tätä karvakasan määrää :D On ne kuitenkin ihania <3
PoistaOi vitsit, teilläkin on mäykkä! <3
VastaaPoistaOnko hänellä paljon ikää ja mikä on kunto?
Meidän NakkiHerra täyttää pian 14 vuotta ja kunto alkaa olla jo sellainen, ettei tässä enää tulevista vuosista haaveilla. Kyse on enää kuukausista.
Vaikka tuo Pötkö on aika hyvässä kuosissa, niin "pikkuvikoja" alkaa kertymään enemmän ja vähemmän: varpaiden välit Nakki nuolee ihan auki, hampaat on todella huonossa hapessa, möykkyjä alkaa olla mahassa (onneksi vain rasvapatteja) sekä liian pitkä kurkunkannen läppä tukkii hengitystä (tätä sairastettu jo pari vuotiaasta ja on toisinaan pitkän aikaa oireeton).
Ollaan otettu sellainen asenne, että niin kauan kun ruoka ja lenkki maistaa, niin hätä ei ole vielä kamalan suuri.
Nyt kevään tultua on taas nuuskiminen alkanut kiinnostaa ja merkkaillaankin vähän välillä. Koko talvi ulkona käynti oli vain "pakollinen paha" ja sisään haluttiin niin pian kuin mahdollista.
Eletään siis päivä kerrallaan ja nautitaan Nakin seurasta nyt, kun siihen on vielä mahdollisuus <3
Tulipa pitkä kommentti :D
Ihanaa vappua sekä kevään jatkoa!
-Koo
http://kotonaonkivempi.blogspot.fi
Kiva kun tulit vastavierailulle ja jätit kommenttia :)
PoistaMeidän Pontus täytti just 9 vuotta. Vaikka aivan valtavasti ei ole ikää niin sairastellut on paljon. Nyt on jo useampi vuosi putkeen sairastelua. Ensin korvaongelmaa ja viimeiseksi iho. Nyt alkaa iho pikkuhiljaa paranemaan. Tämän sairastelun myötä on löytynyt myös läppävika sydämestä. Hengityskään ei ole ihan normaalia. Sairastelun myötä Pontuksella ei ole ollut niin paljon energiaa. Viime viikolla lähti pari kertaa karkuteille, mitä ei yleensäkään ole tehnyt, joten kai energiamäärä on tullut takaisin. Kevään hajut kiinnostaa :)
Toivottavasti saisitte vielä nauttia mahdollisimman pitkään Nakin seurasta!
Mukavaa vappua ja kevään jatkoa!
Mielettömän suloset kisun kuvat ja aurinko oikein hellii :) vuorotyössä on hyvät ja huonot puolensa, juuri Ukko tuosta lähti yövuoroon, mikä ei ole lainkaan mukavaa. Oikein hyvää vapun aikaa teille.
VastaaPoistaKerrankin sai kunnolla kuvattua kun oli niin uninen ettei lähtenyt kameraa kohti :)
PoistaOnhan siinä vuorotyössä toki huonotkin puolensa, niinkuin vähän kaikilla asioilla.
Oikein hyvää vappua myös teille!