Seikkailu tänään - tässä ja nyt

Seikkailu odottaa-postausta lukiessa jälkeenpäin tuli mieleen jokapäiväinen sekkailu.

Miten seikkailet tänään - tässä ja nyt?

Voisiko arjen askareiden puurtamista tehdä seikkailuksi. Ei pelkästään velvollisuuksien suorittamista.
Entä jos pelkän kaupassa käynnin ja ruoanlaiton olisi matka uuteen.
Ostetaan sellaisia elintarvikkeita, mitä ei ole aikaisemmin tullut testattua.
Mennään uusien makujen maailmaan.

Tehdään myös spontaaneja asioita. Lähdetään autoajelulle ja katsotaan minne tiet meidät vie. 

Jokaisessa risteyksessä valitaan miettimättä uusi suunta.

Lapsuudessa muutaman kaverin kanssa harrastettiin tällaista pyöräilyä.

Joka kadunkulmassa ja risteyksessä vuorotellen päätettiin minnepäin jatketaan.
 Miettimättä suuremmin minne mennään. Katse ja mieli tulevassa. Huolettomia ajatuksia.

Seikkailu on myös sitä, että hyväksytään elämässä se mikä tapahtuu.

Annetaan tuulien ja teiden viedä. Otetaan vastaan mitä tulee. 

Niinkuin sää niin elämäkin vaihtelee. Joskus saadaan kunnon kaatosade niskaan.
Samassa hetkessä voikin alkaa jo aurinko paistamaan.
Voimme jarruttamalla yrittää hidastaa matkaa. 

Silloin liu'utaan hiljalleen eteenpäin tai täysin pysähdytään.
Kuinka kauan kuitenkaan jaksetaan näin jarruttamalla mennä eteenpäin?
Asiat eivät muutu jos jää paikoilleen odottamaan.

Nautitaan tuulesta ja teistä. Annetaan niiden kuljettaa.

Monesti elämä tulee mietittyä etukäteen. Missä olen ja mitä teen minkäkin ikäisenä.

Tuohon sortuu varmasti lähes jokainen.

Olen miettinytkin aiheuttavatko nämä asiat ainakin minulle sen lähestyvän 3-kympin kriisin.

Elämä ei ole mennyt sen käsikirjoituksen mukaan minkä itselleni olen kirjoittanut.
Silti minulla on elämässäni paljon. Enemmän kuin osasin aikoinaan kuvitella.
Katsotaan mitä kaikkea ihanaa tulen vielä saamaan.
Asiat eivät ole välttämättä niitä mistä juuri nyt haaveilen,
mutta ehkä jokaisella jutulla on tarkoituksensa.

Enkä osannut blogin aloitettua kuvitellakaan että minulla olisi joskus 100 lukijaa.
Kiitos teille jokaiselle sinne ruudun toiselle puolelle!
Tykkään valokuvata ja kirjoittaa, mutta ilman teitä lukijoita tämä ei varmasti olisi niin mukavaa.
Näin tietää että siellä on joku joka näitä katsookin.
Blogin aloittaminenkin oli eräänlainen seikkailu.
Onneksi uskalsin ottaa askeleen.

KESKIVIIKKOON ILOA!

ps. Nyt täytyy alkaa suunnittelemaan arvontaa