lauantai 21. kesäkuuta 2014

Melkein juhannuksena


Torstai-iltana vietimme juhannusta hieman etukäteen.
Hyvää ruokaa, juomaa ja herkkuja.
Seuranamme oli hyvä ystäväni, joka on kyllä tullut tärkeäksi koko meidän perheelle.


Samalla kun kokkasimme ja sen jälkeen herkuttelimme
suunnittelimme ystäväni kanssa kahta erillistä reissua.
Tärkein ja odotetuin reissu tulee olemaan syksyllä,
kun minullakin pyörähtää täydet mittariin. (Apua!)

Itselle reissuun lähtö ilman lapsia on jotenkin iso juttu.
Napanuora paukkuu kun äitikin vähitellen huomaa ettei tytöt tarvitse minua niinkuin ennen.
Kyllä tytöillä menee kotona olo yhtä hienosti isänkin kanssa,
ja sitä en ole kyllä epäillyt koskaan.
Jotenkin on ollut vaikeaa lähtä ilman lapsia minnekään.
Kerran olen käynyt samaisen ystävän kanssa kahden yön reissun Helsingissä.
Ajatuksissa on pyörinyt olenko yksin oikeutettu lähtemään hurvittelemaan, 
eikö pitäisi tässä vaiheessa tarjota huvit lapsille.
Pitäisikö minun olla nyt äitinä saatavilla, lapsille läsnä.
Kumpi pitää laittaa tärkeäksi omat huvit vai lapset.
Toisaalta eikös se ole vähän niinkin että kun äiti voi hyvin,
myös lapset voivat hyvin.
Suuria ajatuksia pää täynnä.

Miehen kanssa kaksin ei olla myöskään käyty kuin pari kertaa reissussa
ilman lapsia tämän kahdeksan vuoden aikana kun ollaan oltu vanhempia.
Toisellakin kerralla meidän piti olla kaksi yötä pois,
mutta ikävä kotiin kasvoi liian suureksi ja lähdettiin suunniteltua aikaisemmin kotiin.
Toisaalta emme ole kaivanneet edes kahden keskisiä reissuja.
Molemmat ajattelevat että lapset ovat pieniä vain hetken aikaa.
Meillä on vielä myöhemmin paljon aikaa.
Kuitenkin olemme toisillemme myös puolisoita,
eikä vain äiti ja isä.

Onko nämä kenellekään muulle tuttuja ajatuksia
vai onko sinun helppo ottaa ns. omaa aikaa pidemmällä kaavalla?


En nyt saanut tähän postaukseen kaikkia kuvia,
mitä olin suunnitellut kun kone jostain syystä hieman temppuilee.
Ensimmäisen kuvan kakusta on tulossa ihan oma postaus.
Niin herkullinen, että ansaitsee täysin oman huomion.



8 kommenttia:

  1. Ihanan herkullisen näköinen kakku, nam! Ja kovin tuttuja ajatuksia siellä pyörittelet. Tsemppiä sopivan tasapainon löytämiseen! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakku oli kyllä super herkullinen, nousi yhdeksi mun suosikiksi. Kiitos tsempeistä! Kyllä mä otan sitä ns. omaa aikaa, mutta katsotaan kuinka paljon siitä tunnen huonoa omaatuntoa :)

      Poista
  2. Jään nieleskellen odottelemaan uutta postaustasi tuosta kakusta. Kakku näyttää tosiaan herkulliselle. Ja juu hyvin, hyvin tuttuja ajatuksia minullekin nuo irrottautumiset. Millään ei malttaisi lähteä itsekseen edes yhdeksi yöksi pois, mutta sen kerran kuin repäisee, niin kotiin palattuaan jaksaa taas aivan uudella tavalla - ja silti on ihan yhtä vaikeaa lähteä uudelleen minnekään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Postaus kakusta tulee lähiaikoina.
      Kiva, että en ole ainoa joka tällaisia pyörittelee päässä. Ja meidänkin tapauksessa on varmaan minulla kaikista eniten vaikeaa lähtä minnekään, lapset ehkä vähän ikävöi :)

      Poista
  3. Ihanan herkullinen kakku!

    Me ei olla oltu paljoa erossa neiikäisestä. Sellaisia yhden yön reissuja niin, että me jossain tai me kotona ja neitikäinen kummilla. Ollaan yhdessä oltu nyt keväällä Roomassa eka kerran kolmen yön reissu ja oli kyllä ihana tulla kotiin sieltä. Erikseen ollaan oltu reissuja kyllä. Nytkin juhannuksena kummitätille neiti vain jäi torstaina yhdeksi yöksi ja me oltiin kotona. Oli niin tärkeä jutella kaikesta ja olla vain. Meidän neiti menee nukkumaan aina 20.30 niin illat on aina meidän kahdenkeskistä, mutta on se eriasia olla kahdestaan jossain. Mutta hyvä näin....neitikäinen kasvaa ja meillä on aikaa taas olla ja mennä.

    Tsemppiä ja ihanaa kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli kyllä Todella herkullinen. Resepti tulossa, joten kannattaa kokeilla.

      Se on kyllä totta, että lapset kuitenkin kasvaa nopeasti ja sitten on aivan eritavoin aikaa. Meillä tuo yhteinen aika illastakin on aika kortilla, kun pienempi huono nukahtamaan/nukkumaan. Yökyläilypaikkoja ei valtavasti ole mihin ainakaan pienempi menisi. Jos miehen kanssa kaksin haluaa viettää aikaa, niin mukavaa on oikeastaan vain olla kotona. Muutaman kerran ollaankin tehty niin, että pieni valkoinen valhe päästetty tytöille että ollaan lähdetty jonnekin ja tyttöjen täytyy olla naapurissa, mummulassa yötä. Siitä kun on helppo tulla kotiin kun/jos ikävä yllättää, niin siksi valhe.

      Ihanaa kesää sinullekin!

      Poista
  4. Juuri niin se on, kun vanhemmat voi hyvin niin voi lapsetkin! Pieni ero lapsesta tekee hyvää sekä vanhemmille ETTÄ lapsille. Itse henkilökohtaisesti en koe hyväksi ettei lapsi pysty olemaan yhtään erossa vanhemmistaan. Pikkuinen ikävä tekee kaikille hyvää ja juuri siinä positiivisessa mielessä!!!! Ja tämä siis vain minun mielipiteeni :)

    VastaaPoista
  5. Se on varmasti totta, että pieni ero tekee molemminpuolin hyvää. Olen huomannut että itselleni on helpompaa jos tytöt lähtevät johonkin reissuun ilman meitä vanhempia kuin että me vanhemmat lähdetään. Ensi viikollakin tytöt lähtevät isovanhempien kanssa kesälomareissulle. Itse olen töissä joten sekin jo helpottaa omaa oloa :D
    Ja näin jälkikäteen huomasin että olisin voinut postaukseen kirjoittaa että ajatukset ovat vain minusta ja meidän perheestä. En tuomitse muiden ratkaisua, enkä ajattele miten jokaisen pitäisi asiat tehdä.

    VastaaPoista