Matkalla vol. 3 - Ölands djur- & nöjespark

Kävimme jo toista kertaa Öölannin huvipuistossa.

Alueella on huvipuisto, vesipuisto, eläinpuisto, sirkus ja dinosaurusmaa.

Lämpimästi voimme suositella kyseistä paikkaa.
 Päivä menee alueella todella nopeasti eikä kaikkea ehdi kunnolla nähdäkään.
Jätimme itse kokonaan sirkus esityksen katsomatta.
Ruokien ja herkkujen hinnat on aika korkeita, niinkuin yleensä tällaisissa paikoissa.
 Hieman ihmetytti kun ei pystynyt ostamaan pelkästään yhtä jäätelötötteröpalloa vaan niitä täytyi ostaa vähintään kaksi.
 Alueella on kuitenkin hyvin pöytiä missä voi syödä omia eväitä.

Huvipuistolaitteita on sopiva määrä. Hurjempia että hieman pienempää kyytiä antavia.

Itse uskalsin ainoasti maailmanpyörään, josta on otettu alemmat kuvat.
Kuvassa näkyy Öölannin siltaa. Silti on n. 6km pitkä. Sen korkein kohta ylettyy lähes 42metrin korkeuteen.

Viime kerralla lapset eivät ehtineet kunnolla nauttimaan vesipuistossa, 

joten tällä kertaa panostimme siihen.

Alueella on paljon aurinkotuoleja, joissa vanhemmat voivat sillä aikaa palvoa aurinkoa kun lapset polskivat.
Meillä siis minä makoilin ja mies ui lasten kanssa.
Meidän lapsetkin saavat vielä kasvaa ennenkuin pääsevät nauttimaan koko vesipuiston antimista.

Dinosaurusmaa oli tehty pienen metsän keskellä.
Helteisenä päivänä sinne oli kiva hetkeksi mennä varjoon.
Jokaisesta dinosauruslajista oli kirjoitus. Tytöille niistä pätkiä suomennettiin.

Alueella oli lapsille myös ns. temppurata.
Dinosaurukset nähtyään loppumatka meni leikkitelineitä pitkin.

Parin vuoden takaisesta viisastuneena jätimme eläimien katsomisen viimeiseksi.
Muu alue menee kiinni klo 18, mutta eläimiä voi katsoa vielä tunti sen jälkeenkin.
Eläinpuistossa on useita eri apinalajeja ja lintuja. Lisäksi mm. terraarioeläimiä, safari- ja kotieläintilaeläimiä.
Alueella mainostettiin kuinka ensi kesäksi avataan uusi tiikerien alue.
Se olisikin sitten mielenkiintoista nähdä. Mainoksesta tuli mieleen Kolmårdenin tigerworld

Tyttöjen suosikkieläimet olivat apinat. Edelleen kuopus muistelee kuinka syötti apinoille lehtiä.
Jotkut apinat halusivat lehden suoraan suuhun ja toiset käteen. Suuri juttu oli myös se kun apina piti neitiä sormesta kiinni.

 

Satuttiin muuten löytämään kirppikseltä samannäköinen pehmoapina.

Siitä onkin tullut tärkeä kaveri.

Mukavia hetkiä vietettiin Öölannissa. Sen jälkeen olikin aika lähteä takaisin sukulaisten luo.
Loppuun vielä vinkiksi sellainen, että huvipuistossa laitetaan auton takaikkunaan tarra.
Jos tätä ei halua voi pyyhkijän alle jättää lapun. Tarran saa siinä tapauksessa lipunmyyntipaikasta.
Itse ei tätä muistettu ja nyt jokainen huomaa missä olemme käyneet.
Ainakin niin kauan kunnes revitään tarra irti.

Matkasta on vielä esittelemättä Astrid Lindgrens värld ja kivoja paloja sukulaisten luota.

MUKAVAA TIISTAITA!